Siirry pääsisältöön

Mitä on kustannusvaikutus?

Lumikinokset alkavat pikkuhiljaa sulamaan ja muuttumaan vesilammikoiksi. Jäisille teille levitetyt hiekat ja muu pöly muuttuvat keväiseksi rapakeliksi. Tämä on välttämätön välivaihe kohti lempivuodenaikaani kesää kohti mentäessä. 
Maailma on ollut koronan kurimuksessa kovin suljettu eikä kevään rapaa pääse pakoon kotoisia metsiämme pidemmälle. Kesälläkään ei vielä varmasti rajat aukene, mutta ainakin on lämmintä.

Valoa kohti mennään myös neuvottelurintamalla. Valo saapuu seuraavana keväänä. Viime neuvottelukierroksella viimeinkin sementoitiin päätös omasta sote-sopimuksestamme. Seuraava neuvottelukierros tulee sekin olemaan historiallinen, kun tuohon sopimukseen saadaan kansien väliin työ- ja virkasuhteidemme ehdot. Kunta-alalla alamme erityispiirteet ovat jääneet kauan huomioimatta täysmittaisesti, koska olemme joutuneet luovimaan aivan liian monen ammattiryhmän kanssa samassa pöydässä. Nyt saamme kirjattua niitä asioita, joita olemme aina aiemminkin tuoneet pöytään. 

Ei se tule olemaan helppoa nytkään. Tietenkin neuvottelupöydän toisella puolella istuvat haluavat torpata kaikkia niitä asioita, joilla on kustannusvaikuksia. Mutta meitä on paljon ja sen tietää myös neuvottelujen toinen osapuoli. Joukossa on voimaa, ja ilman suurta nuppilukuamme emme olisi ylipäätään omaa sopimustamme saaneet. Toivottavasti myös koronakriisin aikaan on huomattu, miten tärkeää on turvata alamme pitovoima ja vetovoima. Palkkauksen on oltava kunnossa, joustoista ja ikävistä työajoista on korvattava paremmin ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on saatava parempaan kuntoon. Työolot on oltava kunnossa ja työn arvostuksen ja palkan on kohdattava. 

Mitä se kustannusvaikutus oikeasti tarkoittaa? Neuvottelupöydän toisella puolella se nähdään hoitohenkilökunnan palkkakustannusten nousuna. Sitä se osaltaan myös on, mutta kokonaiskuvassa täytyisi katsella pikkuisen laajemmin kuin yksittäisen hoitajan tilinauhaa. Jos alamme palkat ovat sellaiset, että ilman ylitöitä ja naapuriosastolle keikkailua pärjää, tämä ns. kustannusvaikutus jää pienemmäksi kuin se, että korotukset kerrotaan kokonaispalkkapotilla.

Kustannusvaikutustahan on myös se, että jos alamme veto- ja pitovoima pysyvät sellaisena, että meillä on tulevaisuudessakin hoitajia riittävästi ja ala kiinnostaa jatkossakin uusia, osastot ja yksiköt voivat pyöriä täydellä kapasiteetilla eikä vaikkapa toimenpiteitä tarvitse perua. Kun konkarit eivät lähde burn outin ja väsymyksen vuoksi helpomman leivän ääreen, perehdytykseen käytetty resurssi (lue: raha) on kevyempi. Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että väkeä piisaa, ja väen määrä myös mahdollistaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen.

Kustannusvaikutus on siis vain tekosyy. Oikeasti nämä ovat arvovalintoja: Mihin haluamme rahamme käyttää? Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat hyvä investointi. Ne ruokkivat hyvinvointia koko yhteiskuntaan, ja yhteiskunta jolla on perusasiat kunnossa, voi hyvin.

Tämän mahdollistamiseen ja selittämiseen kuitenkin tarvitaan rohkeita ihmisiä. Ihmisiä, jotka avata suunsa ja eivät lähden päätäntään vain ilmaisten lounaitten toivossa. Suusta pitää tulla muutakin kuin narinaa ja länkytystä - asiat pitää pystyä perustelemaan. Tarvitaan tietoa, kokemusta ja innovatiivistakin ajattelutapaa. Ja tarvittaessa pitää pystyä muistuttamaan siitä, että meitä tehyläisiä on todella paljon. Eli jos haluamme turvata sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalvelumme jatkossakin, heistä kannattaa pitää huolta. Äänestä Tehyn valtuustovaaleissa ja turvaa tulevaisuutemme.

-Tatu Tiala, II varapuheenjohtaja Tehy PPSHP, Tehyn valtuutettu

Tutustu Tehy PPSHP ehdokkaisiin Tehyn valtuustovaaleissa osoitteessa https://tehyppshp.fi/tehyvaalit - äänestys päättyy 21.4.2021 - äänestäjien kesken arvotaan myös huippupalkintoja!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka hoitaa ja missä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan alueen hoitoa tarvitsevat tulevana kesänä?

Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat siitä, että ihmiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelut, kun niitä tarvitsevat. Kyseisten toimintojen henkilöstöllä on vakava huoli siitä, miten tämä saadaan toteutettua tulevana kesänä. Tilanne vaikuttaa huolestuttavalta siksi, että henkilöstön lakisääteiset kesälomat lähestyvät ja ammattilaisten rekrytointi on vaikeutunut. Kulunut vuosi on ollut sote-palveluissa ja varhaiskasvatuksessa haastava. Työkuormaa on lisännyt koronatyö, jota tehdään oman perustehtävän ohella: koronaan sairastuneiden hoitoon valmistautuminen, jäljitystyö, testaaminen, rokottamiset ja niiden järjestelyt. Huoli on hoitovelasta, joka on syntynyt, kun sote-palveluihin ei hakeuduta ja tai sitä ei ole saatavilla rajoituksien takia . On jouduttu siirtämään omia lakisääteisiä työtehtäviä, jotta saadaan hoidettua koronan myötä tulleet lisätyöt . Tämä tilanne, joka edelleen jatkuu, ajaa henkilöstön yhä tiukemmalle jo ennestään resurssipulasta kärsiv

Onko kohtuutonta vaatia?

  Tarvitsemme ammattilaisia, kun kohtaamme henkilökohtaisen elämämme tärkeimpiä ja merkityksellisempiä asioita.  Tarvitsemme ammattilaisia turvaamaan terveyttä ja hyvinvointia, saattamaan uutta elämää alkuun, hoitamaan sairautta ja tukemaan silloin, kun itse ei jaksa. Tarvitsemme ammattilaisia auttamaan kriisin kohdatessa, kuoleman saapuessa… Tarvitsemme ammattilaisia kasvatuksessa, ohjaamisessa, opastamisessa. Tarvitsemme ammattilaisia kuntoutuksessa, työkyvyn ylläpitämisessä ja tukemisessa. Tarvitsemme ammattilaisia toimintakyvyn heiketessä, vammautuessa, vanhetessa… Sote-alan ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja, vahvan ammatti-identiteetin omaavia, sitoutuneita, rautaisia ammattilaisia. Työ vaatii jatkuvaa kehittämistä, kouluttautumista, uuden oppimista. Työ vaatii yhteistyötaitoja, vuorovaikutusta, empatiakykyä. Työ vaatii erittäin paljon erityisosaamista, tehokkuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Työelämässä vaatimukset ovat nousseet koko ajan korkeammalle