Tuota sanaa en koskaan kuvitellut tänne kirjoittavani. Nyt on tilanne kuitenkin se että Oulaskankaalla on tällä hetkellä, kun tätä kirjoitan, menossa yt- neuvottelut synnytysosaston ja psykiatrian toimntojen osalta. Uutinen otettiin tietenkin tyrmistyneenä vastaan, synnärin osalta vääntöä on käyty jo viitisen vuotta, välillä on saatu uutta toivoa ja välillä vajottu taas epätoivoon, on saatu poikkeuslupaa ja oikeuden päätöstä lakkauttamisesta, pieni hoitajarukka on siinä melko avuton ajatuksinensa vaikka mahtava työyhteisö ja kansan tukikin on ollut takana. Psykiatrian tilanne, jo toistamiseen parin vuoden sisällä, tuli vielä suurempana yllätyksenä, ainakin itselleni. Olo on aivan sanoinkuvaamattoman tyhjä, tällä hetkellä ei ole vielä tietoa mihin voisi itse kuvitella sijoittuvansa, vai voiko mihinkään. Jälkeenpäin ajateltuna 35 v. synnärin lastenhoitajana tuntuu menneen todella nopeasti, työ ja työyhteisö on ollut mieluisa. Koko tämän työssäoloajan olen ollut mukana ammatt
Tehyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ammattiosaston blogi. Julkaisuja terveydenhuollon maailmasta ja ammattijärjestön toiminnasta. Kirjoitukset ovat aina oman kirjoittajansa näköisiä ja eivät välttämättä sellaisenaan edusta ammattiosaston virallista kantaa.