Tahton tassusta

Viime viikolla sain työvapaa-anomuksen ajalle 1.1.2017-31.12.2021 hyväksyttynä takaisin.  Sitä lukiessa minulle oikeasti valkeni, että olen luopumassa perustyöstäni määräajaksi, joka nyt yhtäkkiä ajatellen tuntuu ikuisuudelta. 15 vuoden sairaanhoitajaura on nyt katkeamassa neljäksi vuodeksi. 15 vuotta… kuinka paljon siihen mahtuukaan iloa, surua, onnistumisia, epäonnistumisia. Siihen mahtuu lukematon määrä potilaskohtaamisia, omaisten huomiointia, empatiaa, mukana elämistä. Siihen mahtuu arvokasta yhteistyötä sekä oman työyhteisön, että muiden ammattiryhmien ja yhteistyötahojen kanssa.  Rakkain työyhteisö löytyy osastolta 35, jossa työurani on ollut kaikista pitkäkestoisin.  En osaa kuvata sanoin, kuinka paljon osastolla työskentely on vaikuttanut ammatilliseen kasvuuni. Työkaverit ovat enemmän kuin kavereita. Heihin voi aina luottaa kuin vuoreen. Koskaan en ole kokenut, että olisin työyhteisössä yksin. Siitä iso kiitos ja iso sydän koko henkilökunnalle. Olen ollut työkierrossa

Taas on se hetki vuodesta kun arkeen palaamisen haikeus iskee oikein kunnolla iholle. Tämän takana meillä monella on usein hyvin onnistunut loma. Eikä se ole vain musta tuntuu - juttu vaan ihan tutkittua tietoa. Keväällä 2017 Works goes happyn ja Yksi elämä – terveystalkoiden teettämän tutkimuksen perusteella suomalainen työelämä näyttää karulta. Työssä käyvän arkea leimaa jatkuva kiire. Keho ja erityisesti aivot joutuvat tiukkaan prässiin loman jälkeen. Hektisen työelämän olosuhteisiin ei aina voi täysin vaikuttaa, mutta ei siihen saa tyytyäkään. Varaa itsellesi vapaa-aikaa ja anna aivojen levätä. Nuuski syksyn tuoksuja ja pysähdy hengittämään hetkeksi ilman hoppua.  Ennen kaikkea on tärkeä vaikuttaa niihin asioihin, joihin voit vaikuttaa. Tänä syksynä se on mahdollista! Tämä vuosi on Tehyn 35-vuotisen toiminnan juhlavuosi.  Tehy on perustettu 8.6.1982  ja on tänään vetovoimainen ja arvostettu ammattiliitto. Asema on saavutettu määrätietoisella työllä ja sen säilyttäminen vaatii

Tehy PPSHP  ao 707  on saanut vilkkaan kevätkauden toimintansa taas aherrettua ja minulla taloudenhoitajana ja esimiesjaoston toisena vetäjänä on ilo ja kunnia kesäloman korvilla jakaa mieleen syvimmin jääneitä Tehy toiminnan aatoksiani. Esimiesillan teemana toukokuulla  oli vielä toisen kerran työhyvinvointi. Toimintaterapeutti, työnohjaaja Minna Koivula oli herättelemässä meissä pohdintoja työnohjauksen näkökulmasta. Heti aluksi sain narautettua itseni kiinni sen ikuisen teeman ääreltä, mistä tulevat työn taakat ja ongelmat. Työstä vai ”omasta elämästä”. Voiko niitä erotella?  Tuon miettiminen taitaa vain hankaloittaa asioiden ratkaisemista. Niin herkästi omat turhat spekulaatiot vievät vain harhaan. Tunnustakaa vaan itsekin miettivänne joskus, kuinka työkaveri on hankala, ellei peräti psyykkisesti sairas, ainakin persoonallisuushäiriöinen ja vuorovaikutusongelmainen. Oikeastihan suurin osa työkavereista terveydenhuollossa on  todella mukavia, hyviä ja tutustumisen arvoisia ihm

Aurinko paistaa pilvien välistä. Kello näyttää torstaina 5.5 melkein kuutta. Kaarran Oulaskankaan pihalle. Käyn vielä omalla osastollani tulostamassa osallistuja listan. Reissu on ensimmäinen mitä virkistystoimikunnan jäsenenä järjestän. Mukaan otan vielä kirjoitusalustan ja kynän, vaikka niitä on miljoona kassissa. Synnytys- ja naistentauti osastollamme on hiljaista. Muutama vauva tuhisee hoitajien vierellä omaa untaan. Hoitajan näpyttelevät yön touhuja koneelle. Minä häivyn odottamaan taksia ja neljää muuta lähtijää. Taksi tulee ajallaan, kuten oltiin sovittu. Huokaisen helpotuksesta, että yksi asia suoritettu. Taksimatka sujuu joutuisasti. Takapenkin tytöt kikattelevat aikaisemmille reissuille, minä suunnitelen tät reissua mielessä ja muistelen mitä piti vielä tehdä. Aurinko paistaa ikkunasta ja auton hurina saa väsyneeksi. Tekisi mieli nukahtaa. Limingan kohdalla lentää joutsenet motarin yli. Ollaan hyvin aikataulussa. Bussi lähtee Oysin pihasta klo 8.  Pihassa odottelee ensimmäi

Viikon päästä pitäisi olla  vappu ! Tai onhan se vaikka lunta on tullut urakalla ja vehreistä nurmikoista ei ole tietoakaan.  Täytyisi varmaa ottaa itsellekin tuo asenne mikä on koiralla lenkille lähtiessä; nokka pystyssä ja korvat hulmuten kohti uutta, olipa keli minkämoinen hyvänsä! Kerran aiemminkin olen  ammattiosaston blogiin  kirjoitellut eikä oma roolini ammattiosastossa ole juurikaan muuttunut. Olen edelleen  Oulaskankaan alajaoston  puheenjohtaja, hallituksen varsinainen jäsen ja ehkä uutena jobina vara-alueluottamusmies. Tiivis yhteistyö alajaoston ja ammattiosaston kanssa jatkuu, tosin olemme nyt ainoa 707:n toimiva alajaosto kun Visalan alajaosto lopetti toimintansa. Meillä on oma pieni hallituksemme jossa on pj, kolme varsinaista jäsentä ja heillä varat. Järjestämme tänne eteläiselle alueelle omiakin jäsenetuja ja mm.  yhdysjäsenilta on tulossa 6.6. Voisi taas sanoa että elämme mielenkiintoisia aikoja! On sote – soppaa, kikyä, yhtiöittämistä, yksityistämistä, maakun

Tässäpä ensimmäistä kertaa blogia koitan kirjoteilla ja kertoa kuka se minä oikein olen. Olen Sari Anttila, kolmen tyttären äiti  Limingasta . Tänä keväänä tulee 30 vuotta röntgenhoitajaksi valmistumisestani ja odotan innolla RH oj.28 kurssitapaamista täällä Oulussa. Olen työskennellyt yksityisellä sektorilla yli 20 vuotta Raahessa kahdessa eri lääkärikeskuksessa ja sivutoimena olen työskennellyt reilu 3 vuotta sairaankuljetuksessa joskus 90-luvun alkupuolella. OYS:ssa olen työskennellyt entisessä kirurgian röntgenissä, kardiologisella osastolla ja nyt viimeiset 7 vuotta päivystysröntgenissä eli olen paluumuuttaja. Olen palannut työyksikköön mistä aikoinani vastaleivottuna rönärinä lähdin työn perässä Raaheen. Kolmivuorotyöni vastapainoksi harrastan pyöräilyä vapaa-ajalla. Kesällä kilometrejä kertyy mukavasti ja maisema vaihtuu ja pian taas pääseen polkemaan tuonne ihanaan luontoon. Olen nyt kolmatta vuotta Tehy PPSHP:n ammattiosaston hallituksessa ja nykyinen tehtäväni on jäsen

Vuosi 2017 on pyörähtänyt käyntiin ja  uusi hallitus  on valittu nyt ensimmäistä kertaa kolmeksi vuodeksi. Järjestäytymiskokous pidettiin 27.1.2017 Oulussa Edenissä. Hallituksessa on uusia innokkaita toimijoita vanhojen konkareiden rinnalla. Minulle aloittavana puheenjohtajana tämä on paras mahdollinen yhdistelmä. Työhuone Sairaalanrinteellä alkaa olla järjestyksessä. Tulkaahan piipahtamaan! Olen tullut silloiseen OYKS :iin töihin 1.6.1989 uunituoreena lastenhoitajana. Tuona päivänä olen liittynyt myös ao 707 jäseneksi. Sittemmin olen opiskellut sairaanhoitajaksi (AMK) ja suorittanut myös YAMK – tutkinnon Sosiaali- ja terveydenhoitoalan kehittämisestä ja johtamisesta. Pitkähkön työurani olen tehnyt Lasten ja nuorten vastuualueella pääsääntöisesti lasten kirurgian parissa. Erityisesti lasten urologinen hoitotyö on lähellä sydäntäni. Olen suorittanut myös uroterapeutin erikoistumisopinnot. Työnkuvani on ollut monipuolinen pitäen sisällä vuodeosasto sekä poliklinikka työskentelyä ett