Tuota sanaa en koskaan kuvitellut tänne kirjoittavani. Nyt on tilanne kuitenkin se että Oulaskankaalla on tällä hetkellä, kun tätä kirjoitan, menossa yt- neuvottelut synnytysosaston ja psykiatrian toimntojen osalta.
Uutinen otettiin tietenkin tyrmistyneenä vastaan, synnärin osalta vääntöä on käyty jo viitisen vuotta, välillä on saatu uutta toivoa ja välillä vajottu taas epätoivoon, on saatu poikkeuslupaa ja oikeuden päätöstä lakkauttamisesta, pieni hoitajarukka on siinä melko avuton ajatuksinensa vaikka mahtava työyhteisö ja kansan tukikin on ollut takana.
Psykiatrian tilanne, jo toistamiseen parin vuoden sisällä, tuli vielä suurempana yllätyksenä, ainakin itselleni.
Olo on aivan sanoinkuvaamattoman tyhjä, tällä hetkellä ei ole vielä tietoa mihin voisi itse kuvitella sijoittuvansa, vai voiko mihinkään. Jälkeenpäin ajateltuna 35 v. synnärin lastenhoitajana tuntuu menneen todella nopeasti, työ ja työyhteisö on ollut mieluisa.
Koko tämän työssäoloajan olen ollut mukana ammattiosastotoiminnassa jollakin tavoin, siltäkin kantilta katsottuna tilanne on epätavallinen sairaalamaailmassa, tosin se tuo itselle hieman laajempaa näkökulmaa tähän tilanteeseen. Ammattiosasto on ollut mukana tukemassa jäseniään koko tämän prosessin ajan, siitä suuri kiitos!
Jouluun mennessä synnytykset loppuvat ja meille henkilökunnalle on osoitettu uudet työtehtävät, kenelle minnekkin, mielenkiinnolla odotamme minkälaiseen tehtävään kukanenkin sijoittuu, suurelle osalle uusi työtehtävä on varmasti myös pelottava ja haastava. Mutta sanotaanhan myös että muutos on mahdollisuus.
Toivotan kuitenkin kaikille lämmintä Joulun odotusta ja tsemppiä tuleviin pääätöksiin!
- Anita from OulasPalmas
Oulaskankaan alajaoston puheenjohtaja, lastenhoitaja
Oulaskankaan alajaoston puheenjohtaja, lastenhoitaja
Kommentit
Lähetä kommentti