Siirry pääsisältöön

Miten me pärjätään?

Oman työkykynsä säilyttäminen ja jopa edistäminen on meille jokaiselle tärkeää.

Kaikki me tiedämme, kuinka vaativaa aikaa me elämme. Meitä haastaa koronan lisäksi työvoimapula, organisaatiomuutos sekä ehkä myös tuleva sotemuutos. Arjessa työvoimapula on monelle se kuormittavin asia. Työsuojeluun tulee paljon viestiä vajaalla miehityksellä työskentelystä, monen yksikön hurjista kuormituksista sekä hankalista arjen tilanteista. Tuo kaikki altistaa potilasturvallisuuden heikkenemisen lisäksi myös työuupumukseen, kärsimykseen sekä ristiriitoihin työpaikoilla. On vaara, että negatiivisesta ilmapiiristä ja jopa sen lietsomisesta kärsivät myös he, joilla itsellä vielä muuten riittäisi kykyjä ja tarmoa. Huolestuttavaa on, että toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvointiin jää arjessa niin vähän resursseja ja että nuo asiat jäävät liian kauas suorittajatason arkipäivästä.

Vaarana on näkemys, että juuri meidän yksikköämme tämä aika kurittaa kaikista eniten ja yksiköiden välille muodostuu epätervettä kaunaa ja kilpailua. Nähdään joko oma yksikkö haastavimpana tai päinvastoin eletään jotenkin omnipotentissa tilassa sokeasti omaan erinomaisuuteen luottaen.  On hyödyllistä ja tulevaisuutta ajatellen hyvinkin tarpeellista rakentaa uudenlaista työkulttuuria organisaatiorajojen yli. Siihenhän meillä alkaa olla jo kiirekin ajatellen siirtymistä uuteen organisaatioon ja tulevaisuuden sairaalaan. Oman työyksikön ulkopuolella koettu yhteisöllisyys on hienoa. Siihen antaa oivan tilaisuuden esimerkiksi osallistuminen Tehyn toimintaan.

Jokaiseen työyhteisöön muodostuu oma työpaikkakulttuurinsa, josta me kaikki olemme vastuussa; miten me itse käyttäydymme ja millaista käytöstä me sallimme toisilta. Käsittääkseni, vaikka työn tekemisen lähtökohtana on elannon hankkiminen sekä merkityksellisen työn tekeminen, työpaikkojen ihmissuhteilla on kuitenkin meidän monien työntekijöiden elämässä varsin suuri rooli, joka vaikutta hyvinvointiimme. Yhteiset kokemukset ja toistensa tunteminen tukevat työporukan hyvää henkeä. 

Jatkuva muutos on arvioitu suurimmaksi työelämän stressin aiheuttajaksi. Tiedostamatta jäävät mielentilat ja tunteet, jotka purkautuvat vuorovaikutustilanteisiin ja tekevät niistä hankalia, ovat työelämätaitojen kehittämiseen erikoistuneen psykologi Ville Ojasen mukaan organisaation toimintakykyä vaarantavia. Mikäli tunnemme itsemme paremmin ja tiedämme, mitä minulle kuuluu sekä muistamme kysyä sitä itseltämme, palautumisemme on parempaa. Pelkkä lepo, ravinto ja liikunta eivät takaa työhyvinvointiamme. Voi kunpa osaisimme ja muistaisimme pitää oman sekä toisten mielen ajatuksissamme vuorovaikutustilanteissa. Sitä kutsutaan mentalisaatiokyvyksi. Omaan mieleensä voi vaikuttaa.

Onko oikeasti kuitenkaan olemassa mitään mystisiä työelämätaitoja, jotka ovat erillään muusta elämästä? No ei kai ole. Työssä pärjäämme me ihan tavalliset keskinkertaiset ihmiset, joilla on keskinkertaiset tiedot ja taidot sekä kohtuullinen kotikasvatus ja käytöstavat. Meitä oli alkukesästä kymmenkunta kuudenkympin korvilla olevaa ihmistä koossa viettämässä syntymäpäiviä. Osalla jo pitkä työura lopuillaan ja osalla vielä monta vuotta edessä. Toinen toistamme tukien päätimme lopettaa sen ikuisen ylimenevän suorittamisen ja selvitä kunniallisesti siitä huolimatta.

-Aira Lievetmursu
työsuojeluvaltuutettu, osastonhoitaja, perheterapeutti, Tehy 707 hallituksen jäsen


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuka hoitaa ja missä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan alueen hoitoa tarvitsevat tulevana kesänä?

Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat siitä, että ihmiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelut, kun niitä tarvitsevat. Kyseisten toimintojen henkilöstöllä on vakava huoli siitä, miten tämä saadaan toteutettua tulevana kesänä. Tilanne vaikuttaa huolestuttavalta siksi, että henkilöstön lakisääteiset kesälomat lähestyvät ja ammattilaisten rekrytointi on vaikeutunut. Kulunut vuosi on ollut sote-palveluissa ja varhaiskasvatuksessa haastava. Työkuormaa on lisännyt koronatyö, jota tehdään oman perustehtävän ohella: koronaan sairastuneiden hoitoon valmistautuminen, jäljitystyö, testaaminen, rokottamiset ja niiden järjestelyt. Huoli on hoitovelasta, joka on syntynyt, kun sote-palveluihin ei hakeuduta ja tai sitä ei ole saatavilla rajoituksien takia . On jouduttu siirtämään omia lakisääteisiä työtehtäviä, jotta saadaan hoidettua koronan myötä tulleet lisätyöt . Tämä tilanne, joka edelleen jatkuu, ajaa henkilöstön yhä tiukemmalle jo ennestään resurssipulasta kärsiv

Mitä on kustannusvaikutus?

Lumikinokset alkavat pikkuhiljaa sulamaan ja muuttumaan vesilammikoiksi. Jäisille teille levitetyt hiekat ja muu pöly muuttuvat keväiseksi rapakeliksi. Tämä on välttämätön välivaihe kohti lempivuodenaikaani kesää kohti mentäessä.  Maailma on ollut koronan kurimuksessa kovin suljettu eikä kevään rapaa pääse pakoon kotoisia metsiämme pidemmälle. Kesälläkään ei vielä varmasti rajat aukene, mutta ainakin on lämmintä. Valoa kohti mennään myös neuvottelurintamalla. Valo saapuu seuraavana keväänä. V iime neuvottelukierroksella viimeinkin sementoitiin päätös omasta sote-sopimuksestamme. Seuraava neuvottelukierros tulee sekin olemaan historiallinen, kun tuohon sopimukseen saadaan kansien väliin työ- ja virkasuhteidemme ehdot. Kunta-alalla alamme erityispiirteet ovat jääneet kauan huomioimatta täysmittaisesti, koska olemme joutuneet luovimaan aivan liian monen ammattiryhmän kanssa samassa pöydässä. Nyt saamme kirjattua niitä asioita, joita olemme aina aiemminkin tuoneet pöytään.  Ei se tule olem

Onko kohtuutonta vaatia?

  Tarvitsemme ammattilaisia, kun kohtaamme henkilökohtaisen elämämme tärkeimpiä ja merkityksellisempiä asioita.  Tarvitsemme ammattilaisia turvaamaan terveyttä ja hyvinvointia, saattamaan uutta elämää alkuun, hoitamaan sairautta ja tukemaan silloin, kun itse ei jaksa. Tarvitsemme ammattilaisia auttamaan kriisin kohdatessa, kuoleman saapuessa… Tarvitsemme ammattilaisia kasvatuksessa, ohjaamisessa, opastamisessa. Tarvitsemme ammattilaisia kuntoutuksessa, työkyvyn ylläpitämisessä ja tukemisessa. Tarvitsemme ammattilaisia toimintakyvyn heiketessä, vammautuessa, vanhetessa… Sote-alan ammattilaiset ovat korkeasti koulutettuja, vahvan ammatti-identiteetin omaavia, sitoutuneita, rautaisia ammattilaisia. Työ vaatii jatkuvaa kehittämistä, kouluttautumista, uuden oppimista. Työ vaatii yhteistyötaitoja, vuorovaikutusta, empatiakykyä. Työ vaatii erittäin paljon erityisosaamista, tehokkuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin tilanteisiin. Työelämässä vaatimukset ovat nousseet koko ajan korkeammalle