Siirry pääsisältöön

Kuka hoitaa ja missä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan alueen hoitoa tarvitsevat tulevana kesänä?

Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat siitä, että ihmiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelut, kun niitä tarvitsevat. Kyseisten toimintojen henkilöstöllä on vakava huoli siitä, miten tämä saadaan toteutettua tulevana kesänä. Tilanne vaikuttaa huolestuttavalta siksi, että henkilöstön lakisääteiset kesälomat lähestyvät ja ammattilaisten rekrytointi on vaikeutunut.

Kulunut vuosi on ollut sote-palveluissa ja varhaiskasvatuksessa haastava. Työkuormaa on lisännyt koronatyö, jota tehdään oman perustehtävän ohella: koronaan sairastuneiden hoitoon valmistautuminen, jäljitystyö, testaaminen, rokottamiset ja niiden järjestelyt. Huoli on hoitovelasta, joka on syntynyt, kun sote-palveluihin ei hakeuduta ja tai sitä ei ole saatavilla rajoituksien takia. On jouduttu siirtämään omia lakisääteisiä työtehtäviä, jotta saadaan hoidettua koronan myötä tulleet lisätyöt. Tämä tilanne, joka edelleen jatkuu, ajaa henkilöstön yhä tiukemmalle jo ennestään resurssipulasta kärsivässä arjessaan. Henkilöstö tarvitsee lakisääteiset lomansa pystyäkseen palautumaan ja palaamaan takaisin työhönsä lomansa jälkeen. Koronan vuoksi myös varhaiskasvatuksessa on jouduttu miettimään ryhmäkokoja ja järjestelemään altistumisten myötä työtehtäviä. Sijaispula on myös varhaiskasvatuksessa.

Useat kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet alueellamme positiivisen tilinpäätöksen. Hyvä tulos perustuu osin valtion koronatukeen kunnille, mutta tulos on tehty myös henkilöstön joustamisella ja niukemmilla resursseilla työskentelyllä. Koronarahoitus on myönnetty kunnille koronan tuoman lisätyön kulujen hoitamiseen. Tuo koronarahoitus ei nyt näytä kuitenkaan kohdistuvan koronatyötä tekeville. Tämä on yhtälö, joka kertoo henkilöstölle arvostuksen puutteesta. Ilman henkilöstön joustamista alueemme sote -ja varhaiskasvatuspalvelut eivät toimisi 24/7 eikä joukkorokotukset järjestyisi niin hyvin kuin se nyt tapahtuu.

Tällä hetkellä ratkaisuna työvoimapulaan vaikuttaa olevan, ympäri maakunnan, hoitopaikkojen vähentäminen ja sote-palvelujen supistaminen eli palvelutarjonnan vähentäminen. Onko meillä varaa ajaa perusterveydenhuollon palvelut näin alas? Se tarkoittaa, jo aiempien kesien kokemuksella, että erikoissairaanhoidon paikat ruuhkautuvat jatkohoitopaikkojen puutteessa, ensihoidon kumipyörärallia aluesairaalan ja yliopistosairaalan ja kuntien välillä. Ensihoidon avun saaminen alueelle, todellisiin akuutti tilanteisiin, heikentyy.

Hoitovelka lisääntyy entisestään, kun peruspalveluita ajetaan alas ja keskitetään useaksi kuukaudeksi. Ongelma on myös siinä, että jokainen organisaatio tekee omat suunnitelmansa ja ratkaisunsa kapealla näkökulmalla, Ilman yhteisiä suunnitelmia muiden palvelujärjestäjien kanssa. Tämä tekee erikoissairaanhoidon tilanteen kestämättömäksi koska sielläkin alkaa henkilöstöpula näkyä yhä hankalampana. Median aiemmin uutisoima leikkaussalien sulku on yksi esimerkki ja tilanne tuskin paranee kesää kohden.

Syitä tilanteeseen on monia koronavaikutuksien ohella. Osa työnantajista on käynyt YT-neuvotteluita, palveluiden epävarma jatkuminen palvelurakenneuudistuksien myötä on saanut henkilöstä tekemään ratkaisujaan ja lähtemään muualle töihin. Työuupumus ja sairaslomat ovat lisääntyneet. Koronatilanteen takia opinnot ovat venyneet ja siirtävät osin alalle valmistumista. Hoitoalan opintoihin ei enää hakeuduta entiseen malliin matalan palkkatason ja suuren työkuorman vuoksi. Alamme työolot ovat heikentyneet riittämättömien mitoituksien, sijaispulan ja jatkuvien säästötoimenpiteiden myötä. Alan palkkaus ja kannustimet joustamiseen eivät ole riittävät vastuuseen ja työmäärään nähtynä.

Me Pohjois-Pohjanmaan alueen Tehyläiset henkilöstönedustajat olemme huolissamme yhteydenotoista, joita meille tulee henkilöstöltä, eri ammattiryhmiltä. Irtisanoutumiseen liittyviä kysymyksiä on yhä enemmän. Lisäksi huoli ”missä nämä ihmiset hoidetaan?” toistuu päivittäin. Vastuu kuntalaisten palveluista on kunnilla ja kuntayhtymillä, niillä on myös vastuu riittävän työvoiman palkkaamisesta, jotta kuntalaiset saavat tarvitsemansa hoidon. Kun saa riittävästi palkattua työntekijöitä, myös työolot tulevat inhimillisemmiksi ja pitovoima kasvaa. Me henkilöstönedustajat olemme valmiit keskustelemaan työnantajien kanssa ratkaisukeinoista työolojen parantamiseksi ja työpaikkojen vetovoimaa lisäävistä keinoista, jotta lain edellyttämät palvelut saadaan turvattua niin ensi kesänä kuin tulevaisuudessakin.

-Pohjois-Pohjanmaan alueen Tehyn pääluottamusmiehet ja ammattiosastojen puheenjohtajat (Henna Koivu, Mirva Möttönen, Mika Pellaka, Matleena Erkkilä, Anu Mikkola, Anneli Törnvall, Heini Alpua, Anna-Kaisa Niemi, Jaana Siikaluoma-Lehtosaari, Arja Säkkinen, Seppo Ruotsalo, Johanna Paavola, Minna Mäkelä, Anna-Maija Taanila, Outi Puoskari, Jukka Kanto, Birgitta Luokkanen, Anu Ojutkangas, Arja Ontero, Päivi Nuojua, Arja Ansamaa, Kirsi Tiikkaja, Kirsi Kärkkäinen, Nina Pulkkinen, Leena Härkönen ja Susanna Käsmä)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Nykyisyydestä kohti tulevaisuutta

Työsopimuksella myymme työnantajalle aikaamme ja osaamistamme vastiketta vastaan. Venymisestä ja joustamisesta ei siinä kaupassa ole sovittu. Kevään ja alkukesän aikana käytiin työehtosopimusneuvotteluita ja niitä joiltain osin vauhditettiin ylityö - ja vuoronvaihtokielloin. Mm. valmiuslain säädösten voimassa olon vuoksi tätä käytettiin marginaalisesti ja hetkellisesti. Joustaminen keskeytettiin pieneksi ajaksi mutta ongelmat alkoivat kasautua ilman isompia viiveitä. Tästä on helppo muodostaa se johtopäätös, että palveluntuotanto terveydenhuollossa pysyy pystyssä pitkälti pienipalkkaisten työntekijöiden joustamisen ja työajoista tinkimisen avulla.  Tehy PPSHP on vuosien aikana ollut edistämässä paikallista sopimista liittyen joustamiseen. Meillä on käytössä lisätyö ja tuottavan toiminnan malli, sisäisen keikkailunmalli, hälytysraha malli ja varallaolo malli , jotka kaikki poikkeavat kokonaan tai merkittävästi siitä, mihin työehtosopimus antaa mahdollisuuden.   Työntekijällä on mahdolli

Vetovoimasta pitovoimaan

Marraskuun pimeyteen on ehkä vihdoin luvassa edes vähän valoa lumen muodossa. Ainakin omassa mielessä se heti muodostuu positiiviseksi signaaliksi ja antaa voimaa jaksaa siihen asti, kun aurinko taas valollaan alkaa meitä helliä. Tämä poikkeuksellinen vuosi on kohta kahlattu ja opittu paljon uutta, muokattu vanhaa ja selvitty. Se on vaatinut jollain tasolla veronsa, mutta tärkeintä on muistaa, että yhdessä olemme enemmän. Aktiivisesti asioita esiin nostamalla ja niihin yhteistuumin ratkaisuja etsien pääsemme määränpäähän, oli se sitten mikä milloinkin. Julkisuudessa puhutaan nyt paljon terveydenhuollon henkilöstön tarpeellisuudesta ja saatavuudesta. Tätä asiaa on toitotettu useamman vuoden ajan ja nyt se sitten realisoituu myös meillä. Lääkkeet sen hoitamiseen ovat kovin vähäiset tällä hetkellä. Siitäkin syystä meidän on uusittava ajattelua vetovoiman suunnasta myös pitovoimaan. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö - elämäsi työpaikka.  Tämä on juurikin näin. Mihin meidän elämä