Siirry pääsisältöön

Kuka hoitaa ja missä hoidetaan Pohjois-Pohjanmaan alueen hoitoa tarvitsevat tulevana kesänä?

Kunnat ja kuntayhtymät vastaavat siitä, että ihmiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palvelut, kun niitä tarvitsevat. Kyseisten toimintojen henkilöstöllä on vakava huoli siitä, miten tämä saadaan toteutettua tulevana kesänä. Tilanne vaikuttaa huolestuttavalta siksi, että henkilöstön lakisääteiset kesälomat lähestyvät ja ammattilaisten rekrytointi on vaikeutunut.

Kulunut vuosi on ollut sote-palveluissa ja varhaiskasvatuksessa haastava. Työkuormaa on lisännyt koronatyö, jota tehdään oman perustehtävän ohella: koronaan sairastuneiden hoitoon valmistautuminen, jäljitystyö, testaaminen, rokottamiset ja niiden järjestelyt. Huoli on hoitovelasta, joka on syntynyt, kun sote-palveluihin ei hakeuduta ja tai sitä ei ole saatavilla rajoituksien takia. On jouduttu siirtämään omia lakisääteisiä työtehtäviä, jotta saadaan hoidettua koronan myötä tulleet lisätyöt. Tämä tilanne, joka edelleen jatkuu, ajaa henkilöstön yhä tiukemmalle jo ennestään resurssipulasta kärsivässä arjessaan. Henkilöstö tarvitsee lakisääteiset lomansa pystyäkseen palautumaan ja palaamaan takaisin työhönsä lomansa jälkeen. Koronan vuoksi myös varhaiskasvatuksessa on jouduttu miettimään ryhmäkokoja ja järjestelemään altistumisten myötä työtehtäviä. Sijaispula on myös varhaiskasvatuksessa.

Useat kunnat ja kuntayhtymät ovat tehneet alueellamme positiivisen tilinpäätöksen. Hyvä tulos perustuu osin valtion koronatukeen kunnille, mutta tulos on tehty myös henkilöstön joustamisella ja niukemmilla resursseilla työskentelyllä. Koronarahoitus on myönnetty kunnille koronan tuoman lisätyön kulujen hoitamiseen. Tuo koronarahoitus ei nyt näytä kuitenkaan kohdistuvan koronatyötä tekeville. Tämä on yhtälö, joka kertoo henkilöstölle arvostuksen puutteesta. Ilman henkilöstön joustamista alueemme sote -ja varhaiskasvatuspalvelut eivät toimisi 24/7 eikä joukkorokotukset järjestyisi niin hyvin kuin se nyt tapahtuu.

Tällä hetkellä ratkaisuna työvoimapulaan vaikuttaa olevan, ympäri maakunnan, hoitopaikkojen vähentäminen ja sote-palvelujen supistaminen eli palvelutarjonnan vähentäminen. Onko meillä varaa ajaa perusterveydenhuollon palvelut näin alas? Se tarkoittaa, jo aiempien kesien kokemuksella, että erikoissairaanhoidon paikat ruuhkautuvat jatkohoitopaikkojen puutteessa, ensihoidon kumipyörärallia aluesairaalan ja yliopistosairaalan ja kuntien välillä. Ensihoidon avun saaminen alueelle, todellisiin akuutti tilanteisiin, heikentyy.

Hoitovelka lisääntyy entisestään, kun peruspalveluita ajetaan alas ja keskitetään useaksi kuukaudeksi. Ongelma on myös siinä, että jokainen organisaatio tekee omat suunnitelmansa ja ratkaisunsa kapealla näkökulmalla, Ilman yhteisiä suunnitelmia muiden palvelujärjestäjien kanssa. Tämä tekee erikoissairaanhoidon tilanteen kestämättömäksi koska sielläkin alkaa henkilöstöpula näkyä yhä hankalampana. Median aiemmin uutisoima leikkaussalien sulku on yksi esimerkki ja tilanne tuskin paranee kesää kohden.

Syitä tilanteeseen on monia koronavaikutuksien ohella. Osa työnantajista on käynyt YT-neuvotteluita, palveluiden epävarma jatkuminen palvelurakenneuudistuksien myötä on saanut henkilöstä tekemään ratkaisujaan ja lähtemään muualle töihin. Työuupumus ja sairaslomat ovat lisääntyneet. Koronatilanteen takia opinnot ovat venyneet ja siirtävät osin alalle valmistumista. Hoitoalan opintoihin ei enää hakeuduta entiseen malliin matalan palkkatason ja suuren työkuorman vuoksi. Alamme työolot ovat heikentyneet riittämättömien mitoituksien, sijaispulan ja jatkuvien säästötoimenpiteiden myötä. Alan palkkaus ja kannustimet joustamiseen eivät ole riittävät vastuuseen ja työmäärään nähtynä.

Me Pohjois-Pohjanmaan alueen Tehyläiset henkilöstönedustajat olemme huolissamme yhteydenotoista, joita meille tulee henkilöstöltä, eri ammattiryhmiltä. Irtisanoutumiseen liittyviä kysymyksiä on yhä enemmän. Lisäksi huoli ”missä nämä ihmiset hoidetaan?” toistuu päivittäin. Vastuu kuntalaisten palveluista on kunnilla ja kuntayhtymillä, niillä on myös vastuu riittävän työvoiman palkkaamisesta, jotta kuntalaiset saavat tarvitsemansa hoidon. Kun saa riittävästi palkattua työntekijöitä, myös työolot tulevat inhimillisemmiksi ja pitovoima kasvaa. Me henkilöstönedustajat olemme valmiit keskustelemaan työnantajien kanssa ratkaisukeinoista työolojen parantamiseksi ja työpaikkojen vetovoimaa lisäävistä keinoista, jotta lain edellyttämät palvelut saadaan turvattua niin ensi kesänä kuin tulevaisuudessakin.

-Pohjois-Pohjanmaan alueen Tehyn pääluottamusmiehet ja ammattiosastojen puheenjohtajat (Henna Koivu, Mirva Möttönen, Mika Pellaka, Matleena Erkkilä, Anu Mikkola, Anneli Törnvall, Heini Alpua, Anna-Kaisa Niemi, Jaana Siikaluoma-Lehtosaari, Arja Säkkinen, Seppo Ruotsalo, Johanna Paavola, Minna Mäkelä, Anna-Maija Taanila, Outi Puoskari, Jukka Kanto, Birgitta Luokkanen, Anu Ojutkangas, Arja Ontero, Päivi Nuojua, Arja Ansamaa, Kirsi Tiikkaja, Kirsi Kärkkäinen, Nina Pulkkinen, Leena Härkönen ja Susanna Käsmä)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pelastusohjelma vai valojen sammutus?

Meillä on Suomessa ala, missä ihminen ei voi vaihtaa työpaikkaansa, vaihtaa alaansa, eikä osallistua perustuslain takaaman oikeuden mukaiseen työtaisteluun. Koulutettu hoitohenkilökunta saa sinivaloja seinille, banaaneja ja itsetulostettavia kiitoskortteja palkkioksi siitä työstä, mikä on todettu niin monen päättäjän suulla korvaamattomiksi huippuosaajiksi. Silti tämä arvostus ei näy tilinauhassa eikä sitä haluta korjata rahalla, vaan pakolla. Miksi päättäjät vihaavat niin paljon hoitajia? Tehy ja Super lakkoilivat kaksi viikkoa. Lakko maksoi työnantajapuolelle paljon. Sitä hoitovelkaa kurotaan vielä umpeen pitkään. Olisiko pitänytkin käyttää rahat hoitajien palkkoihin? Kahden viikon lakko osoitti sen, että hoitajien tekemää työtä ei pystynyt kukaan korvaamaan. Tarvittiin huippuosaajia, ja sellaiseksi ei taipunut edes saman erikoisalan lääkäri. Lakko uhkasi laajentua ja ruuvi kiristyä. Silloin perhe- ja peruspalveluministeri Linden totesi, että rahan sijaan annetaan raippaa. Hoita

Näkökulmia keväästä 2022!

Voisin aloittaa toistamalla koko alkuvuoden esillä olleita tilastoja, tulevaisuuden näkymiä tai kertomuksia elävästä elämästä terveydenhuollosta. Mutta siihen ei enää liene tarvetta. Kaikille keskustelua seuranneille saatikka terveydenhuollon osapuolille on kiistämättä selvää, ettei alalle ole oikein tulijoita ja aivan liikaa on lähtijöitä. Tämä luonnollisesti johtaa siihen, että tulevaisuudessa ei ole nykyisen tasoisia palveluja, niin kun ei ole tekijöitäkään, ellei nyt tehdä jotain. Pitoa ei ole eikä vetoa. Tästä ei ole käsittääkseni erimielisyyttä. Nyt vaan on pakko kääriä hihat tai hyväksyä tuleva. Se, ettei ole kuullut tai ymmärtänyt tilanteen vakavuutta, ei ole enää uskottava vaihtoehto. Silti alan työnantajat, heitä edustavien KT:n neuvottelijoiden johdolla, käytännössä kieltäytyvät neuvottelemasta. Heidän edistämänsä ratkaisuehdotukset ovat kaikesta huolimatta sellaista luokkaa, että hyväksytään nyt ja tulevaisuudessa potilasturvallisuuden vakavasti vaarantava tilanne. Ei kukaa

Miten me pärjätään?

Oman työkykynsä säilyttäminen ja jopa edistäminen on meille jokaiselle tärkeää. Kaikki me tiedämme, kuinka vaativaa aikaa me elämme. Meitä haastaa koronan lisäksi työvoimapula, organisaatiomuutos sekä ehkä myös tuleva sotemuutos. Arjessa työvoimapula on monelle se kuormittavin asia. Työsuojeluun tulee paljon viestiä vajaalla miehityksellä työskentelystä, monen yksikön hurjista kuormituksista sekä hankalista arjen tilanteista. Tuo kaikki altistaa potilasturvallisuuden heikkenemisen lisäksi myös työuupumukseen, kärsimykseen sekä ristiriitoihin työpaikoilla. On vaara, että negatiivisesta ilmapiiristä ja jopa sen lietsomisesta kärsivät myös he, joilla itsellä vielä muuten riittäisi kykyjä ja tarmoa. Huolestuttavaa on, että toiminnan kehittämiseen ja työhyvinvointiin jää arjessa niin vähän resursseja ja että nuo asiat jäävät liian kauas suorittajatason arkipäivästä. Vaarana on näkemys, että juuri meidän yksikköämme tämä aika kurittaa kaikista eniten ja yksiköiden välille muodostuu epätervet