Siirry pääsisältöön

Jäljitystä


Toista vuotta on nyt eletty korona aikaa. Se on täyttänyt mielen ja osin myös kielen. Sanoja, joista voisin jo helposti luopua ovat mm. kiihtymisvaihe, leviämisvaihe, viruslinko, koronamoukari, koronanyrkki, joukkoaltistuminen, jne. Yksi aikaan liittyvä asia nimettiin koronalisäksi, joka sai lihaa luitten ympärille mm. Islannissa, Saksassa, Norjassa, Alankomaissa, Ranskassa, Walesissa, Itävallassa, Portugalissa, Belgiassa, Tsekissä ja Ruotsissa mutta ei hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta Suomessa. Koronalisää on Tehyn puolelta ehdotettu niille työntekijöille, jotka ovat korona pandemian aikana joutuneet erityisen kuormituksen, vaaran ja joustamisen kohteeksi. Tästä on neuvoteltu työehtosopimuksen yhteydessä, siitä on neuvoteltu paikallisesti ja lähestytty maan hallitusta. Kun hallitus ilmoitti, ettei ole asiassa osapuoli, asiasta neuvoteltava työmarkkinapöydissä (tässä ajassa paikallisesti) ja, että on osoittanut koronaan liittyviin kustannuksiin koronakorvauksia kunnille, neuvoteltiin lisästä uudelleen paikallisesti. Niin meillä kuin laajasti muuallakin työnantaja ei näe perustelluksi maksaa koronalisää. Johtavatko jäljet nyt takaisin Arkadianmäelle vai häipyvätkö jäljet kokonaan? Keskustelu ja vaikuttaminen asiassa jatkuu edelleen.

Meille paikalliseen edunvalvontaan on tullut runsaasti yhteydenottoja, joissa kerrotaan puutteista työn organisoinnissa, väsymisestä joustamiseen, puutteista johtamisen resurssoinnissa ja siitä ettei palkan koeta vastaavan työn vaatimuksia. Työntekijöitä on vaikea saada varsinkin sijaisuuksiin ja moni miettii työpaikan tai jopa ammatin vaihtoa. On vastuullista tuoda esiin työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita. Vastuutonta olisi jättää ne huomioimatta. Työntekijöiden esiin nostamat asiat ovat todellisuutta laajasti monissa yksiköissä ja monilla alueilla. Leikkaustoiminnassa ongelmat työvoiman saatavuudessa kriisiytyivät niin, että toimintaa jouduttiin väliaikaisesti supistamaan. Syitä asioihin on varmasti useita ja tärkeää on nyt yhteistoiminnallisesti selvittää ja löytää ratkaisuja. En tässä kirjoituksessa ryhdy avaamaan asioita enempää vaan luotan siihen, että on yhteinen etu edetä asiassa varsinkin, kun samankaltaisia tilanteita on kuvattu muuallakin. Jospa kyettäisiin jatkossa enemmän ennakoimaan eikä vaan ajauduttaisi reagoimaan. Yksi asia ratkaisuista on kuitenkin pakko nostaa esille. Se on helposti asia, jota me työnantajan kanssa katsotaan usein eri näkökulmasta. Eli raha, tuo vanha keksintö. Ei sen avulla, vaikka mitä jaksa mutta kyllä sillä positiivinen vaikutus hyvinvointiin on, jos taloudellisesti pärjää paremmin tai itse kenenkin kohdalla riittävän hyvin. Ja kyllä raha on myös arvostuksen mittari. Kuten koronalisän kohdalla, myös laajemminkin, kun rahasta puhutaan, niin helposti siitä ollaan aina neuvottelemassa väärässä paikassa. ”Nämä pitää ratkaista TES-pöydissä tai sopikaa paikallisesti”. Rahasta täytyy pystyä neuvottelemaan sekä että. Siitä ei vaan ole enää varaa olla neuvottelematta, vaikka olisi tunne ettei ole varaa. Tuota rahaa esiintyy esim. sairaanhoitopiirien tulosten ylijäämissä.

Helmikuun lopulla aloitettiin kunnallisen yhteistoimintalain mukainen yhteistoimintamenettely organisaatio uudistukseen liittyen. Tavoitteena on toiminnan organisoiminen osaamiskeskuspohjaiseksi nykyisen erikoisalakohtaisen organisoitumisen sijasta. Yhteistoimintamenettelyä käydään paitsi sairaanhoitopiirin yhteisessä ryhmässä, niin myös vuoden 2022 aloittavien toimialueiden omissa ryhmissä. Tarvittaessa noilla toimialueilla edelleen perustetaan alatyöryhmiä, joka esim. somatiikan toimialueen yhteistoiminnallisessa neuvotteluryhmässä on järkevää alueen suuren koon vuoksi. Lähes kaikki toimialueiden neuvotteluryhmät ovat myös aloittaneet työskentelynsä. Nyt on välttämätöntä ottaa alueilla mukaan suunnitteluun työntekijöiden ja lähiesimiesten tuntemus siitä,, miten työ nyt organisoitu potilaan hoidon ympärille. Mitä puutteita siinä on, miten sitä nyt ja tulevassa organisaatio rakenteessa voidaan parantaa ja miten taataan potilaan hoitoon hyvinvoiva osaava henkilöstö. Edunvalvontaan välittyneet huolet eivät ole olleet ainoastaan ”vikalistoja” vaan niissä on tarjottu myös ratkaisu ehdotuksia noihin esille nostettuihin ongelmiin. Nämä asiat ovat keskusteluissa nyt ja ehdottoman tärkeitä uudessa organisaatiossa.

Organisaatio uudistukseen liittyy kiinteänä osana hallintosääntö uudistus. Nyt hyväksytyn hallintosäännön alle tulee toimintasääntö, jossa pitkälti sovitaan ja kuvataan johtamisen rakenne, vastuut ja valtuudet toimialueilla.  Infoissa on tullut esille, että johtamiseen liittyvistä tehtävistä osa vanhoista voi poistua ja uusia muodostua tilalle. Eli kaikkien tehtävät eivät välttämättä jatku ennallaan. Nämä ovat tilanteita, jotka luonnollisena osana kuuluvat yt-prosessin alaisuuteen, vaikka työvoiman vähentämistarvetta ei olekaan. Toimintasäännön osalta on tärkeää, että tulevassa hoitotyön johtamisen mallissa vastuu ja valtuudet ovat oikeassa suhteessa tehtävään/virkaan mikä osoitetaan. Kaikinpuolinen resurssi on oikeassa suhteessa vaatimuksiin mitä tehtävän/viran hoitamiseen tarvitaan. Vuoden 2020 aikana tehtiin sairaanhoitopiirissä esimiestyön selvitys, jossa oli käsittääkseni mukana laajasti sairaanhoitopiirin esimiehiä.  Tämä esitys lienee omalta osaltaan tukena muun osallistamisen lisänä, kun uuden organisaation hoitotyön johtamisen rakennetta ja myös siihen liittyvää toimintasääntöä rakennetaan.

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille.

-Jukka Kanto, pääluottamusmies Tehy PPSHP 


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääluottamusmiesehdokkaat esittäytyvät

Tehy PPSHP pääluottamusmiesvaalit käydään NYT! Kyseessä on vuoden 2021 loppuun asti kestävä tehtävä. Tässä seuraa ehdokkaiden omat esittelyt:

Kiitos terveydenhuollon työntekijöille erinomaisesta työstä och samma på svenska - Siinäkö kaikki?

Ah, kevätaurinko muuttuu kesäauringoksi. Hallituksen tiedotustilaisuus ei tuonut paljon lohtua. Valmiuslaki jatkuu toistaiseksi - ilman minkäänlaista määräaikaa? Tuntuu kohtuuttomalta, kun samaan aikaan kerrotaan, että koronaepidemia on hallinnassa ja yhteiskunnan toimintoja voidaan ruveta normalisoimaan. Tekohengitystä annetaan kyllä yrityksille, mutta hoitajille sitä ei heru millään. Ravien kohtalokin kiinnosti enemmän toimittajia kuin hoitajien asia. Terveydenhuollon ammattilaisille valmiuslain asetukset tarkoittavat peruttuja ja pätkittyjä lomia, epävarmuutta ja joustamista joustamisen perään, vaikeutta työsopimusten irtisanomiseen. Näitä edellä mainittuja asioita työnantajat käyttävät surutta hyväkseen tällä hetkellä, vaikka suurin osa terveydenhuollon henkilöstöstä ei ole edes tekemisissä koronan kanssa. Eivätkö perusoikeudet koske myös hoitajia? Jos sen nojalla avataan koulutkin, että lastenoikeudet ja perusoikeudet toteutuvat. Ihmettelen. Karua oli Tehyn valtuutettuna

Nykyisyydestä kohti tulevaisuutta

Työsopimuksella myymme työnantajalle aikaamme ja osaamistamme vastiketta vastaan. Venymisestä ja joustamisesta ei siinä kaupassa ole sovittu. Kevään ja alkukesän aikana käytiin työehtosopimusneuvotteluita ja niitä joiltain osin vauhditettiin ylityö - ja vuoronvaihtokielloin. Mm. valmiuslain säädösten voimassa olon vuoksi tätä käytettiin marginaalisesti ja hetkellisesti. Joustaminen keskeytettiin pieneksi ajaksi mutta ongelmat alkoivat kasautua ilman isompia viiveitä. Tästä on helppo muodostaa se johtopäätös, että palveluntuotanto terveydenhuollossa pysyy pystyssä pitkälti pienipalkkaisten työntekijöiden joustamisen ja työajoista tinkimisen avulla.  Tehy PPSHP on vuosien aikana ollut edistämässä paikallista sopimista liittyen joustamiseen. Meillä on käytössä lisätyö ja tuottavan toiminnan malli, sisäisen keikkailunmalli, hälytysraha malli ja varallaolo malli , jotka kaikki poikkeavat kokonaan tai merkittävästi siitä, mihin työehtosopimus antaa mahdollisuuden.   Työntekijällä on mahdolli