Siirry pääsisältöön

Nykyisyydestä kohti tulevaisuutta

Työsopimuksella myymme työnantajalle aikaamme ja osaamistamme vastiketta vastaan. Venymisestä ja joustamisesta ei siinä kaupassa ole sovittu. Kevään ja alkukesän aikana käytiin työehtosopimusneuvotteluita ja niitä joiltain osin vauhditettiin ylityö - ja vuoronvaihtokielloin. Mm. valmiuslain säädösten voimassa olon vuoksi tätä käytettiin marginaalisesti ja hetkellisesti. Joustaminen keskeytettiin pieneksi ajaksi mutta ongelmat alkoivat kasautua ilman isompia viiveitä. Tästä on helppo muodostaa se johtopäätös, että palveluntuotanto terveydenhuollossa pysyy pystyssä pitkälti pienipalkkaisten työntekijöiden joustamisen ja työajoista tinkimisen avulla. 

Tehy PPSHP on vuosien aikana ollut edistämässä paikallista sopimista liittyen joustamiseen. Meillä on käytössä lisätyö ja tuottavan toiminnan malli, sisäisen keikkailunmalli, hälytysraha malli ja varallaolo malli, jotka kaikki poikkeavat kokonaan tai merkittävästi siitä, mihin työehtosopimus antaa mahdollisuuden.  Työntekijällä on mahdollisuus lisäansioihin ja työnantajalla mahdollisuus turvata toimintaansa valmiiksi osaavilla ammattilaisilla. Mallit sopivat hyvin ajoittaisen, hetkellisen tai esim. ennakoimattomien tilanteiden hallitsemiseen, mutta pitkällä aikavälillä huonommin jatkuvan resurssi pulan hoitamiseen. Ihminen voi joustaa vain rajallisesti ei jaksamisen kustannuksella pitkäaikaisesti. Euroilla on merkitystä ja tulee olemaan jatkossakin, mutta ei enää kun raja jaksamisen suhteen on ylittymässä tai ylitetty.

Käsillä olevat poikkeukselliset ajat haastavat terveydenhuoltojärjestelmän ja sen työntekijät ennen kokemattomalla tavalla. Tulee eteen tilanteita, johon ei ole olemassa valmiiksi sovittuja toimintamalleja ja toisaalta se tuo karulla tavalla esiin järjestelmässämme pitkään olleet ongelmat. Entisestään isoon työkuormaan ei enää monille joustaminen mahdu. Ei vaikka ylimääräiselle rahalle olisi käyttöä ja velvollisuuden tunto kuiskailisi taustalla. Toteutetut kyselyt ja ammattilaisilta myös paikallisesti tullut viesti hätkähdyttää kuten sen pitääkin. Pitovoima alallamme ei ole kunnossa. Suuri osa ajattelee, ettei jaksa alalla eläkeikään saakka ja erittäin moni suunnittelee alan vaihtoa. Se miten suuria nuo luvut ovat on kiinni näkökulmasta ja varmaankin osittain hetkestä milloin asia on esillä. Ajatteleepa asiaa mistä lähtökohdasta tahansa niin ne ovat joka tapauksessa liian suuret kohtaamaan tulevaisuuden palvelutarpeet terveydenhuollossa.

Organisaatiorakenteemme tulee tulevaisuudessa muuttumaan ja hoitotyönpalvelut siinä uudessa organisaatiomallissa. Tässä on mahdollisuus muuttaa vanhaa mikä ei enää toimi ja luoda uutta, jonka avulla työntekijät pysyvät alalla ja syntyy vetovoimaa hakeutua alalle. Tuottavuuden parantaminen on ja tulee olemaan iso tavoite tulevaisuudessa. Tuottavuus kuitenkin kulkee käsi kädessä työhyvinvoinnin kanssa. Työhyvinvointia luo työn hallinnan tunne, osaamisen johtaminen ja sen kehittäminen, työ- ja vapaa-ajan mielekäs yhteen sovittaminen ja tehtävän vaativuuden huomioiva palkkaus. Edellinen lause oli vain pintaraapaisu ja asiaan pitääkin lähestyä huolellisesti. Ensin on määriteltävä pitovoima ja vetovoima käsitteet (kun asiaa googlettaa niin siellä puhutaan esim. pitovoiman kohdalla downforcesta formuleiden kohdalla ja huonosti sopii meille) ja niiden avulla luoda aikaisempaa parempia ratkaisuja tukemaan työnteon mielekkyyttä ja työhyvinvointia tuottavuuden tukena. Värikkäät kaaviot ja pallukat organisaatiomalleissa auttavat jäsentämään kehitystyötä ja ovat siltä osin välttämättömiä, mutta lopulta työntekijälle ja palvelujen käyttäjälle ne eivät näy päivittäin merkittävimpinä asioina.

 


29.10.2020

Jukka Kanto, pääluottamusmies Tehy PPSHP

jukka.kanto at ppshp.fi

 

 

 

Kommentit

  1. Juttu oli hyvin rakennettu, milloin jatkuu? Siis messevää pohdiskelua olevasta, mutta mitäs pallukoiden jälkeen? Tästä varmaan seuraavassa!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koronapandemiassa mikään ei ole normaalia hoitotyötä

Hei, olen Tatu Oulusta. Olen työskennellyt nyt nelisen vuotta kliinisen hoitotyön asiantuntijana PPSHP:ssa, vastuualueena perioperatiivinen hoitotyö. Sitä ennen olen työskennellyt anestesiahoitajana halki Suomen kymmenkunta vuotta. Kun pandemian myötä tuli rajoituksia kokoontumisiin ja työnantajani alkoi turvaamaan toimillaan koronapotilaiden hoitoa, yleensä niin täysi kalenterini tyhjeni täysin. Kaikki kehittämistoiminta, missä olin osallisena meni määrittämättömälle tauolle. Kaikki hankkeet ja pienistä suuriin menivät takaisin pöytälaatikkoon. Kävimme ylihoitajani kanssa kuukausipalaverissamme joitain eri vaihtoehtoja läpi, jonka jälkeen hän määräsi minut pikaperehtymään tehohoitoon. Minulla on hämäriä muistikuvia, että olen ollut eri sairaalan ihan erilaisella teholla yli kymmenen vuotta sitten työkierrossa yhden vuoden. Näin ollen minulla on määritelty olevan ”tehokokemusta”. Teholle siirrettiin leikkausosastoilta ja vuodeosastoilta noin 80 sairaanhoitajaa ja muutama lääkintä

Tehyn lakko vuosimallia 2020?

Paikallinen uutislehti  Kaleva uutisoi isosti kuluvalla viikolla , että hoitajat (eli Tehy ry ja SuPer ry) suunnittelevat lakkoa tulevalle keväälle. Kaleva kertoi, kuinka eri työnantajat ovat tähän valmistautuneet. Itseäni toisaalta huvittaa tämä uutisointi, koska meillä on kunta-alalla voimassa olevat työehtosopimukset 31.3.2020 asti ja toisaalta meillä on valtakunnassa neuvottelut meneillään. Tällä hetkellä muut asettavat meidän päälle lakkovaatetta ihan urakalla. Eiköhän kuitenkin lähtötilanne ole se, että neuvottelupöydässä neuvotellaan ja pyritään löytämään yhteisymmärrys ratkaisuista. Tämä ei tietenkään ole varmaa ja tämän vuoksi kaikilla palkansaajajärjestöillä tulee olla jatkuva valmius erityyppisiin tukitoimiin. Tukitoimet eivät välttämättä tarkoita lakkoa tai ylityökieltoa. Mutta se voi tarkoittaa niitä. Itseasiassa meidän työsopimussuhteisten osalta tukitoimet voivat olla hyvinkin innovatiivisia sekä vaikuttavia, kuten nähtiin 2007. Työsopimussuhteisilla ei ole

Työsuojeluvaltuutettujen ajatuksia korona-aikana

Me työsuojeluvaltuutetut teimme ensimmäisen tiedotteemme työsuojeluyhdyshenkilöille ja esimiehille kolmisen viikkoa sitten. Peruimme tavanomaiset tapaamisemme ja käyntimme yksiköissä ja tiedotimme saavutettavuudestamme puhelimitse, sähköpostitse sekä etäyhteyksin. Pyysimme aktiivista HaiPro-työturvallisuusilmoitusten tekoa. Alussa, sairaanhoitopiirin valmistautuessa uudenlaiseen tilanteeseen, tietoomme alkoi tulla huolta muuttuvista työtehtävistä, mikä aiheutti hyvinkin yksilöllistä henkistä kuormitusta. Myöskin epäilyt biologisista altistumisista alkoivat lisääntyä. Jo alussa päätimme tilastoida koronaan liittyvät HaiPro-ilmoitukset erikseen, jotta kokonaiskuva tilanteesta pysyisi paremmin hallussamme. Nyt järjestelmään on lisätty COVID19-täppi. Olemme lähestyneet työnantajaa muistuttaen yhteistoiminnan tärkeydestä huomattuamme, ettei tieto strategisesta suunnittelusta välittynyt meille tarpeeksi emmekä juurikaan olleet mukana valmisteluissa. Saimme toki kutsun laajennettuun pä