Siirry pääsisältöön

Luottamus työelämässä


Eilen 9.1.2018 päättyivät Oulaskangasyt:t ja niiden jälkipyykin pesujen tuloksena haluan hieman tässä pohtia käsitettä luottamus työelämässä. Ennen sitä haluan kuitenkin hieman käsitellä tätä Oulaskankaan yt-prosessia, josta olen saanut palautetta, että me luottamusmiehet hehkutamme lopputulosta.
Olen toiminut Tehy PPSHP:n pääluottamusmiehenä nyt rapiat 13 vuotta ja olen pääneuvottelijaurani aikana käynyt läpi kolmen isot tuotannollis-taloudelliset yhteistoimintaneuvottelut (tuta-yt:t) sekä liudan liikkeenluovutusperusteisia yt-prosesseja. Ensimmäiset isommat tuta-yt:t olivat vuonna 2014 Tahkokankaalla, toiset 2017 Visalassa ja viimeisimpänää nyt päättyneet yhteistoimintamenettelyt Oulaskankaan henkilöstön vähentämisestä. Nämä kaikki ovat olleet hankalia neuvotteluita lähtökohtaisesti, mutta lopputulemat ovat mielestäni olleet varsin kohtuullisia.
Oulaskangasyt:ssä lähtötilanne oli se, että yt:n piirissä alkujaan oli satoja henkilöitä, vähennystarpeen ollessa maksimissaan 120 henkilöä. Neuvotteluja käytiin 10 viikkoa ja 1 päivä, lain minimin ollessa kuusi viikkoa, ja niiden tuloksena saimme neuvoteltua ja vaikutettua prosessiin niin, että lopulta vähentämistarve oli pyöreä nolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille irtisanomisuhan alla olevalle henkilöstölle pystyttiin tarjoamaan työsopimuslain mukaisesti työtä - joko työsopimuksen mukaista tai muuta osaamista, koulutusta tai kokemusta vastaavaa työtä. Näistä henkilöistä vain 1 tai 2 kieltäytyivät ottamasta vastaan tarjottua tehtävää ja heidät tultaneen irtisanomaan lopulta.
 Yt-neuvotteluissa osapuolia sitoo lain mukaan prosessiin liittyvä salassapitovelvollisuus. Lisäksi neuvotteluosapuolilla tulee olla luottamus kunnossa. Me luottamusmiehet toimimme myös jäsenten luottamuksella. Neuvotteluiden osapuolten välinen luottamus itse neuvotteluissa on oleellinen asia, koska jos menettää luottamuksen neuvotteluissa, on lopputulos todennäköisesti hyvin karua edustettaviemme näkökulmasta. Neuvottelut perustuvat siis aina osapuolten väliseen luottamukseen ja tämän vuoksi emme neuvotteluiden kuluessa voi kovinkaan kommentoi julkisesti neuvotteluiden kulkua. Lisäksi hyvin tarkkaan neuvotteluosapuolten kesken sovimme tiedotustavoista, henkilöstöinfoista sekä niiden sisällöistä.
Luottamus on myös äärettömän merkityksellinen osa työelämässä toimimista. Oulaskangasyt:n palautteena olen saanut viestiä, että kuinka henkilöstö on menettänyt työnantajaan luottamuksen. Tämän palautteen saatuani en voi olla pohtimatta, mitä tuo luottamus oikeasti tarkoittaa.
Työelämä perustuu moniin pelisääntöihin ja niistä kaikkein tärkein on työsopimus. Työsopimuksella tuleva työntekijä ja työnantaja sopivat yhteisistä pelisäännöistä työelämään. Työntekijä myy omaa aikaansa työnantajan työnjohdon alaisuuteen korvausta vastaan ja samalla työntekijä sitoutuu noudattamaan työnantajan määräyksiä ja työnantajan oikeutta johtaa ja jakaa työtä.
Jos työntekijä ei noudata yhdessä työnantajan kanssa sovittuja pelisääntöjä, noudata työelämässä työnantajan määräyksiä ja eikä sitoudu työnantajan työnjohdon alle, voi työntekijä menettää työnantajansa luottamuksen. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita sitä, että työnantaja voisi näissä määräyksissään tai työnjohdossa toimia kuten huvittaa, vaan heitäkin sitovat työelämän pelisäännöt, joiden noudattamista muun muassa me luottamusmiehet myös valvomme. Lisäksi on hyvä muistaa, että työnantajan edustajat toimivat kunta-alalla virkavastuulla ja tällöin he eivät määräysvallassaan saa toimia laittomasti tai muuten hyväksyttyjä pelisääntöjä vastaan - tai he ovat hyvin pian itse henkilökohtaisessa vastuussa. Mutta kuten yllä jo toin esille, voi työntekijäkin menettää toiminnallaan työnantajan luottamuksen.
Minulta on tuta-yt:den aikana usein kysytty, miten työnantaja valikoi henkilöstöä yt:n piiriin ja mahdollisen irtisanomisuhan alle. Tässä prosessissa työnantajalla on hyvin suuri valta päättää. Työlainsäädännössä ei ole asiaa varsinaisesti mitään määräystä ja KVTES:ssakin on suositusmääräys, joka lähtee siitä, että työnantaja tulee arvioida, ketkä ovat työnantajan toiminnalle tärkeitä henkilöitä. Lisäksi me luottamusmiehet vahdimme, etteivät työnantajan perusteet ole millään tavalla syrjiviä, tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain tai työsopimuslain näkökulmasta.
Kuitenkin siis työnantajan valta on suuri pohtiessaan sitä, ketkä ovat tärkeitä tai merkityksellisiä henkilöitä työnantajan toiminalle. Kokemusperäisesti uskon siihen, että tähän työnantajan pohdintaan vaikuttaa työtekijöiden kokonaisuus. Pelkästään se, että henkilöllä on pitkä kokemus tai hän itse kokee olevansa osaava työntekijä, eivät rajaa työntekijää pois työnantajan pohdinnasta. Suurempi merkitys mielestäni on sillä, että miten työnantaja turvaa toiminnan, että yksikössä on henkilöstöä, kokemuksen sekä osaamisen näkökulmasta heterogeenisesti ja toiminta tällöin tulee turvattua. Lisäksi väitän, että työnantajalle on päätöksiä tehdessä suuri painoarvo sillä, mikä heidän luottamus työntekijää kohtaa on. Henkilö, joka ei sopeudu osaksi työyhteisöä, on hankala esimiestä kohtaan, työkavereita kohtaan ja työyhteisöä kohtaan, ajautuu työnantajan listalla vähemmän tärkeäksi henkilöksi työnantajalle ja sen toiminnalle, vaikka hänen kokemuksensa olisikin laajempi kuin jonkun toisen.
Meidän työntekijöinä on siis hyvä muistaa, mihin olemme sitoutuneet työsopimuksella. Ja on hyvä muistaa, että luottamus työelämässä on kaksisuuntaista, kaikella on vaikutus kaikkeen ja kun luottamuksen menettää on sen takaisin saaminen vaikeaa.
Tämä vuosi tulee tuomaan meille kaikille paljon muutoksia. Tiedämme, että eduskunnassa on käsittelyssä niin terveydenhuoltolain muutos, jolla tulee olemaan vaikutusta Raahen leikkaustoimintaan ja sitä kautta varmasti myös OYS:n ja Oulaskankaan toimintaan. Lisäksi eduskunnassa käsitellään sote-lainsäädäntöä, joka toteutuessaan tullee muuttamaan meidän kaikkien työnantajaa sekä pelisääntöjä, joilla työtämme teemme. Unohtaa ei voi myöskään tulevaisuuden sairaalahanketta, joka tuo meille uudet tilat, mutta tullee muuttamaan niitä prosesseja, joilla toimimme ja teemme työtämme.
Eli olemme isojen asioiden ääressä ja tällöin luottamus on hyvin merkityksellinen asia.

Juha Honkakoski, pääluottamusmies Tehy PPSHP
maili: juha.honkakoski ät ppshp.fi
Twitter: @JHonkakoski
puh. 040 126 3574

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pääluottamusmiesehdokkaat esittäytyvät

Tehy PPSHP pääluottamusmiesvaalit käydään NYT! Kyseessä on vuoden 2021 loppuun asti kestävä tehtävä. Tässä seuraa ehdokkaiden omat esittelyt:

Nykyisyydestä kohti tulevaisuutta

Työsopimuksella myymme työnantajalle aikaamme ja osaamistamme vastiketta vastaan. Venymisestä ja joustamisesta ei siinä kaupassa ole sovittu. Kevään ja alkukesän aikana käytiin työehtosopimusneuvotteluita ja niitä joiltain osin vauhditettiin ylityö - ja vuoronvaihtokielloin. Mm. valmiuslain säädösten voimassa olon vuoksi tätä käytettiin marginaalisesti ja hetkellisesti. Joustaminen keskeytettiin pieneksi ajaksi mutta ongelmat alkoivat kasautua ilman isompia viiveitä. Tästä on helppo muodostaa se johtopäätös, että palveluntuotanto terveydenhuollossa pysyy pystyssä pitkälti pienipalkkaisten työntekijöiden joustamisen ja työajoista tinkimisen avulla.  Tehy PPSHP on vuosien aikana ollut edistämässä paikallista sopimista liittyen joustamiseen. Meillä on käytössä lisätyö ja tuottavan toiminnan malli, sisäisen keikkailunmalli, hälytysraha malli ja varallaolo malli , jotka kaikki poikkeavat kokonaan tai merkittävästi siitä, mihin työehtosopimus antaa mahdollisuuden.   Työntekijällä on mahdolli

Ajatuksia keväästä ja syksystä 2020 paikallisesti

Korona-kevät 2020, sellaisena se muistetaan. Kaikkea valtakunnan uutisointia hallitsivat uutiset koronatilanteesta. Television ajankohtais- ja keskusteluohjelmat täyttyivät asiantuntijoiden arvioista epidemiatilanteeseen liittyen. Heti alussa pohdiskeltiin, laskettiin ja alettiin valmistautua siihen miten terveydenhuoltomme kestää ennen kokemattoman tilanteen. Julkisuudessa näytettiin kuvaa ja kuvia suojavaatetuksessa kulkevista terveydenhuollon työntekijöistä meiltä ja muualta. Kiitosta sekä kannustusta tuli kansalaisilta, julkisuuden henkilöiltä ja osallistuipa valtiovaltakin asiaan valaisemalla Finlandia-talon!  E n kykene ottamaan kantaa, kuinka montaa ihmistä nuo eleet lämmittivät ,mutta meille tulleissa yhteydenotoissa olisi kyllä toivottu konkreettisempaakin. Tehy PPSHP ehdotti työnantajalle erityistä koronalisää. Neuvottelut eivät edenneet. Suojavälineiden riittävyys puhutti ja niitä Suomi hankki muun muassa Virossa toimivilta monialayrittäjiltä hiukan huonommalla menestyksellä