Siirry pääsisältöön

Oma sopimus, mikä ja miksi?

Muistan, että omasta sopimuksesta on puhuttu tehyläisessä kulttuurissa niin kauan, kuin minä jaksan muistaa… varmaan jo ennen sitäkin. Monesti on tullut vastaan kysymys, että mikä se oikein on tai miksi sellainen tulisi olla…
Aloitetaan ensin siitä, mitä se työehtosopimus oikein tarkoittaa: Me palkansaajat myymme erinäisiä korvauksia vastaan työrauhaa työnantajalle työehtosopimuksella. Nämä korvaukset eivät ole pelkästään rahaa tai palkankorotuksia, vaan sillä on sovittu toisin kuin lailla on miniminä säädetty niin työaika-asioista, vuosilomista, perhevapaaoikeuksista, sairaslomaoikeuksista ja niin edelleen. Eli hyvin monet asiat työelämän pelisäännöissä perustuvat juuri näihin sopimuksiin.
Sopiminen on omanlaista taidetta, hieman kuin gourmetruuan tekeminenkin. Parhaimmillaan siinä haetaan asioiden harmoniaa, joiden pohjalta tulee maistuva keitos, eli sopimus. Kuten me kaikki teidämme, jos keitosta hämmentää liian monta kokkia omine tavoitteineen, niin kukaan ei voi enää taata lopullista maistuvuutta eli sopimuksen toimivuutta.
Jokaisella palkansaajajärjestöllä on tänä päivänä tarve saada omia tavoitteitamme tuohon soppaan, meidän työehtosopimuksemme. Työnantajalle on nykyään työrauhan lisäksi suuri tarve saada lisättyä heidän oikeuttaan määrätä työsopimussuhteisia. Julkisen puolen tukipalveluiden edustajilla on taas tarve saada suojattua työpaikkojansa esimerkiksi ulkoistuksilta. Akateemiset asiantuntijat eivät välitä niinkään työajoista, koska he pääsääntöisesti työskentelevät virka-ajalla, vaan hakevat ensisijaisesti prosentuaalisia korotuksia, jotka tuovat jo valmiiksi kovapalkkaisille isomman korotukset.
Meillä koulutetulle hoitohenkilöstön edustajilla on oikeastaan kaksi suurta tavoitetta. Ensinnäkin me haluamme saada meidän koulutetut hoitajamme pois siitä palkkakuopasta, josta myös puheenjohtajamme Millariikka puhuu useasti. Toinen tärkeä asia on se, että suuri osa meistä tekee työtä 24/7, koska sairaat ja hoidettavat eivät lopeta meiltä saatavan avun tarvitsemista niin sanotun virka-ajan jälkeenkään.
Eli työaikamääräyksiämme tulee kehittää niin, että se lisää joustavuutta molempiin suuntiin, mutta tukee tuon joustavuuden kannattavuutta. Meille tulee saada epäinhimillisten työaikojen korvaukset paremmiksi, jotta vapaaehtoisesti löytyy heitä, jotka jaksavat joulusta toiseen tehdä tätä vaativaa työtä. Työaikajärjestelmien tulee pystyä ottamaan huomioon, että monen meistä tulee jaksaa tätä fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti kuormittavaa työtä yli 40 vuotta, huomioiden että eri elämäntilanteemme vaativat meiltä yksilöinä myös eri asioita.
Me emme tule koskaan saamaan edellä mainittuja työaikamääräyksiä kehitettyä, kun nämä asiat eivät oikeasti kiinnosta muita, kuin meitä koulutettua hoitohenkilöstöä. Eivät ihmiset jotka eivät tee 24/7 työtä, halua olla antamassa jotain niille jotka tekevät tuota, elleivät he itse saa siitä jotain ekstraa.
Vastaavasti emme saa koulutetun hoitohenkilöstön palkkausta ylös sieltä syvästä kuopasta, jos samaan aikaan samassa sopimuksessa 200 000 muuta palkansaajaa haluaa korvausta myös heille! Historia on jo näyttänyt sen, ettei julkinen puoli ole valmis sopimaan saman työehtosopimuksen sisällä poikkeavia asioita, ilman että niitä kompensoitaisi muille. Näin ollen ainoa tie saada meille muun muassa edellä mainitut asiat kuntoon on koulutetun hoitohenkilöstön oma työehtosopimus. Se tullaan viimeistään viemään käytäntöön siinä vaiheessa, kun maakuntauudistusta lähdetään oikeasti tekemään.
Oma sopimus on sinällään tällä hetkellä työnantajille kustannusneutraali, mutta se antaa mahdollisuuden meille hoitaa 250 000 koulutetun hoitohenkilöstöön kuuluvalle tärkeät asiat kuntoon. Itse uskon vielä, että näiden asioiden kuntoon saattaminen voi jopa lisätä tuottavuutta niin, että sitä kuopasta ylöspääsyyn vaadittavaa rahaa löytyy ihan organisaatioiden sisältä. Me olemme sitä näyttäneet tässä vuosien aikana täällä PPSHP:ssä useampaan kertaan. Siis jos vain tahtoa olisi ja uskon, että meiltä tehyläisiltä sitä ainakin löytyy.
Menkäämme siis yhdessä kohti omaa koulutetun hoitohenkilöstön työehtosopimusta, nyt on sen aika.
-Juha Honkakoski, pääluottamusmies TEHY PPSHP

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

We Want You

Olen aloittanut ammattiosastomme nuoriso- ja opiskelijavastaavana ja olen miettinyt, miten voisimme parantaa hyvinvointiamme rajallisin resurssein. Mielestäni hyvään elämään kuuluu työn lisäksi kulttuuria ja sivistystä - tarvitsemme sosiaalista kanssakäymistä ja uusia kokemuksia.   Kysynkin, onko sinulla tulossa taidenäyttely? Harrastatko valokuvausta, kuorolaulua? Vai onko bändisi keikalla Oulun seudulla? Järjestätkö dj-keikan, nukketeatteriesityksen, runonlausuntaillan? Olet iältäsi vanha, nuori tai keski-ikäinen, opiskelija tai pidempään töissä viihtynyt? Me haluamme tietää tapahtumastasi. Voimmeko miettiä yhteistyötä ja vaikka markkinoida tapahtumaasi? Ehkä voisimme tukea jäsentemme osallistumista kulttuuritapahtumaasi. Kerro meille - olkaamme vahvempia yhdessä!   Terveisin, Tommi Kallioniemi ( tommikall(at)outlook.com)

Pohteen ensimmäiset paikalliset sopimukset on allekirjoitettu!

  Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde käynnistyy tuota pikaa. Paljon on tehtynä valmisteluja erilaisissa kokoonpanoissa. Tehy ammattijärjestönä on myös paikallisesti osallistunut omalta osaltaan valmisteluihin. Historiallinen hetki oli eilen iltapäivällä, kun sain allekirjoittaa ensimmäiset paikalliset virka-ja työehtosopimukset hyvinvointialueelle Pohjois-Pohjanmaan julkisen sektorin ammattiosastojen valtuuttamana. Tehyn rekisteröityjen yhdistysten eli ammattiosastojen rakennetyöryhmä (RAKE) neuvottelee ja sopii isoissa muutostilanteissa, kuten työnantajan vaihdokset, työnantajan kanssa paikalliset virka- ja työehtosopimukset. Pohjois-Pohjanmaan ammattiosastojen kokous on 14.3.2022 antanut neuvotteluoikeudet Pohjois-Pohjanmaa RAKE-ryhmälle, koskien Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle siirtyvien, sote-sopimuksen piirissä olevien ammattiosastonsa jäsenten osalta. Rake-ryhmä on valinnut tehtävään keskuudestaan neuvottelijat, kolme pääluottamusmiestä ja yhden ammattiosaston

Tämä vuosi pakettiin: Huh, huh!

Pultti on voimavara. Kerron ensimmäisenä asian, jonka me kaikki jo tiedämme. Tämä vuosi on ollut varsin erikoinen. Yritän välttää eniten työssäni kuultuja termejä kamala, uuvuttava, kuormittava, sekava, raskas, epäoikeudenmukainen… Erikoisen siitä ovat tehneet varsin monet yhtä aikaa kuormittaneet asiat: korona, työtaistelu, Ukrainan sota, energiakriisi, hintojen nousu, kiihtyvä työvoimapula sekä organisaatiouudistuksemme sairaanhoitopiirissä. Loppuvuodesta turvattomuus alkoi jopa lisääntyä. Tietotulva uudistuksista liittyen hyvinvointialueelle siirtymisestä, palkanmaksun onnistumisesta sekä oman työpaikan tilanteesta huolestuttavat meitä kaikkia, toki eri asteisena. Olen havainnut, että osalla meistä on valtava kiire ottaa tilanne heti hallintaan ensimmäisen uuden sähköpostin tai intran tiedotteen kilahtaessa näkyviin. Se ei oikeasti ole kenellekään mahdollista. Varsinkin kun meillä itse kullakin on suoritettavana ensisijaisesti se ikioma perustehtävämme. Mutta kun suurin osa mei