Siirry pääsisältöön

Vetovoimasta pitovoimaan

Marraskuun pimeyteen on ehkä vihdoin luvassa edes vähän valoa lumen muodossa. Ainakin omassa mielessä se heti muodostuu positiiviseksi signaaliksi ja antaa voimaa jaksaa siihen asti, kun aurinko taas valollaan alkaa meitä helliä. Tämä poikkeuksellinen vuosi on kohta kahlattu ja opittu paljon uutta, muokattu vanhaa ja selvitty. Se on vaatinut jollain tasolla veronsa, mutta tärkeintä on muistaa, että yhdessä olemme enemmän. Aktiivisesti asioita esiin nostamalla ja niihin yhteistuumin ratkaisuja etsien pääsemme määränpäähän, oli se sitten mikä milloinkin.

Julkisuudessa puhutaan nyt paljon terveydenhuollon henkilöstön tarpeellisuudesta ja saatavuudesta. Tätä asiaa on toitotettu useamman vuoden ajan ja nyt se sitten realisoituu myös meillä. Lääkkeet sen hoitamiseen ovat kovin vähäiset tällä hetkellä. Siitäkin syystä meidän on uusittava ajattelua vetovoiman suunnasta myös pitovoimaan. Vetovoimainen työpaikka ja osaava henkilöstö - elämäsi työpaikka.  Tämä on juurikin näin. Mihin meidän elämämme työpaikka on kadonnut? Vai onko se kadonnut mihinkään? Ajoittain tuntuu, että vetovoima on kuin haulikolla ampuisi - haulit ropisevat, mutta osuuko oikeasti mihinkään.

Kuntaliitto on hiljattain julkistanut Sairaanhoitopiirien tammi-elokuun 2020 raportin - yhteenvetoa kysynnästä, tuotannosta ja taloudesta. Sitä selatessa huomasin, että kyllä meillä ollaan tämän kaiken keskellä onnistuttukin verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin. Jotakin tässä mainitakseni, niin erikoissairaanhoidossa olleiden potilainen määrä on pysynyt edellisvuoden tasolla. Synnytysten määrä on noussut. Hoidontarpeen arviointia odottavien määrä on pienentynyt, vaikka leikkaustoimenpiteiden määrä vähenikin. Myynti jäsenkunnille ja ulkokunnille on kasvanut edelliseen vuoteen nähden ja toimintatuotot ovat kasvaneet. Tämän eteen olette jokainen tehneet työtänne upeasti. Kivijalkamme on mahdollisesti kestävämpi tulevaisuutta ajatellen kuin muualla ja sehän on hyvä asia.  Juuri saamani tiedon mukaan Tehy ja Super ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen työehtosopimuksesta Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan ja Tervia Osaajat Oy:n kanssa.  Tämähän tarkoittaa sitä, että mikäli Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan tai sen tytäryhtiöiden hallitukset päättävät laajentaa toimintaa koskemaan koulutettua hoitohenkilöstöä, ruvetaan neuvottelemaan Tehyn ja SuPerin kanssa varsinaisesta työehtosopimuksesta. Hyvä me! Kiitokset vielä kerran teille alkukesän tukitoimiin osallistumisesta.  Tämä on yksi osa sitä vetovoimaa.

Mitä sitten voisi olla se paljon puhuttu pitovoima? Tehy-lehden eräässä blogissa pohdittiin, että hoitoalan paras pitovoima ovat mahtavat hoitajakollegat. Ei niinkään koulutus, palkka, työvuorot tai työpaikka - vaan me kaikki tätä työtä tekevät. Kyllähän sen ymmärtää, että hyvässä työyhteisössä on niitä samoja elementtejä kuin mitä pienet kunnat ilmoittavat pitovoimakseen. Siellä on sujuvaa olla, ihmisten kokemukset ja havainnot huomioidaan, on turvallinen ja hyvinvoiva olo, viihtyisyyttä ja mukavaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta. Parasta on kuulua hyvään porukkaan, joka huomioi ja ottaa osakseen. Mutta kyllä osaavan henkilökunnan koulutuksesta tulee kuitenkin huolehtia ja siitä, että meillä on riittävästi osaamispääomaa. 

Nykyään ei enää eletä ”yhden ammatin”- taktiikalla vaan sillä, että suurimmalla osalla yksilöistä on pyrkimys mennä eteenpäin ja kehittää itseään. Tämän tunteen mahdollistaminen ja osaamisen hyödyntäminen ovat mielestäni pitovoimaa ja työstä on maksettava sen vaativuuden mukainen palkka. Alallamme tapahtuu kehitystä muutenkin koko ajan kovaa vauhtia ja sen junan kyydissä on pysyttävä. Ammatillisiin täydennyskoulutuksiin pääsy on turvattava. Se ei voi olla aina ensimmäisenä säästölistalla. Yksityiselämän ja työn yhteensovittaminen kulminoituu suurelta osalta myös noihin työvuoroihin, mutta myös itse työaikaan. Tarvitsemme jatkossa mahdollisesti erilaisia osa-aikaisia työaikaratkaisuja, jotka palvelevat paremmin työntekijää. Työn tekemisen rauha kuulostaa olevan myös monen huulilla, että saisin tehdä työni niin kuin sen suunnittelin tekeväni juuri tässä vuorossa. Tärkeintä on kuitenkin selvittää pois lähdön oikeat syyt - sieltähän voi löytyä jo valmiita ajatuksia pitovoiman parantamiseksi. Ehkäpä meidän pitää tutkia myös sisimpiämme ja kirjata ylös ne tekijät, jotka edistävät omaa sitoutumistamme. Tämähän on loppupelissä meidän kaikkien yhteinen asia.

 -Outi, puheenjohtaja Tehy PPSHP

 

 

 

 


 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Koronapandemiassa mikään ei ole normaalia hoitotyötä

Hei, olen Tatu Oulusta. Olen työskennellyt nyt nelisen vuotta kliinisen hoitotyön asiantuntijana PPSHP:ssa, vastuualueena perioperatiivinen hoitotyö. Sitä ennen olen työskennellyt anestesiahoitajana halki Suomen kymmenkunta vuotta. Kun pandemian myötä tuli rajoituksia kokoontumisiin ja työnantajani alkoi turvaamaan toimillaan koronapotilaiden hoitoa, yleensä niin täysi kalenterini tyhjeni täysin. Kaikki kehittämistoiminta, missä olin osallisena meni määrittämättömälle tauolle. Kaikki hankkeet ja pienistä suuriin menivät takaisin pöytälaatikkoon. Kävimme ylihoitajani kanssa kuukausipalaverissamme joitain eri vaihtoehtoja läpi, jonka jälkeen hän määräsi minut pikaperehtymään tehohoitoon. Minulla on hämäriä muistikuvia, että olen ollut eri sairaalan ihan erilaisella teholla yli kymmenen vuotta sitten työkierrossa yhden vuoden. Näin ollen minulla on määritelty olevan ”tehokokemusta”. Teholle siirrettiin leikkausosastoilta ja vuodeosastoilta noin 80 sairaanhoitajaa ja muutama lääkintä

Tehyn lakko vuosimallia 2020?

Paikallinen uutislehti  Kaleva uutisoi isosti kuluvalla viikolla , että hoitajat (eli Tehy ry ja SuPer ry) suunnittelevat lakkoa tulevalle keväälle. Kaleva kertoi, kuinka eri työnantajat ovat tähän valmistautuneet. Itseäni toisaalta huvittaa tämä uutisointi, koska meillä on kunta-alalla voimassa olevat työehtosopimukset 31.3.2020 asti ja toisaalta meillä on valtakunnassa neuvottelut meneillään. Tällä hetkellä muut asettavat meidän päälle lakkovaatetta ihan urakalla. Eiköhän kuitenkin lähtötilanne ole se, että neuvottelupöydässä neuvotellaan ja pyritään löytämään yhteisymmärrys ratkaisuista. Tämä ei tietenkään ole varmaa ja tämän vuoksi kaikilla palkansaajajärjestöillä tulee olla jatkuva valmius erityyppisiin tukitoimiin. Tukitoimet eivät välttämättä tarkoita lakkoa tai ylityökieltoa. Mutta se voi tarkoittaa niitä. Itseasiassa meidän työsopimussuhteisten osalta tukitoimet voivat olla hyvinkin innovatiivisia sekä vaikuttavia, kuten nähtiin 2007. Työsopimussuhteisilla ei ole

Työsuojeluvaltuutettujen ajatuksia korona-aikana

Me työsuojeluvaltuutetut teimme ensimmäisen tiedotteemme työsuojeluyhdyshenkilöille ja esimiehille kolmisen viikkoa sitten. Peruimme tavanomaiset tapaamisemme ja käyntimme yksiköissä ja tiedotimme saavutettavuudestamme puhelimitse, sähköpostitse sekä etäyhteyksin. Pyysimme aktiivista HaiPro-työturvallisuusilmoitusten tekoa. Alussa, sairaanhoitopiirin valmistautuessa uudenlaiseen tilanteeseen, tietoomme alkoi tulla huolta muuttuvista työtehtävistä, mikä aiheutti hyvinkin yksilöllistä henkistä kuormitusta. Myöskin epäilyt biologisista altistumisista alkoivat lisääntyä. Jo alussa päätimme tilastoida koronaan liittyvät HaiPro-ilmoitukset erikseen, jotta kokonaiskuva tilanteesta pysyisi paremmin hallussamme. Nyt järjestelmään on lisätty COVID19-täppi. Olemme lähestyneet työnantajaa muistuttaen yhteistoiminnan tärkeydestä huomattuamme, ettei tieto strategisesta suunnittelusta välittynyt meille tarpeeksi emmekä juurikaan olleet mukana valmisteluissa. Saimme toki kutsun laajennettuun pä