Parempaa seksiä, kiitos!

Kansallinen sosiaali- ja terveys uudistus kaatui mutta kompuroi taas jaloilleen ja jatkaa kulkuaan. Kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien talous on laajalti alijäämäinen. Talouden sopeutumistoimia on muodossa tai toisessa käynnistetty ja käynnissä monissa organisaatioissa. Sitten vielä nuo rakennuksetkin hajoaa käsiin ja uutta rakennetaan. Eli muutoksia vaaditaan ja tuottavuuden parantamista tarvitaan, jotta tulevaisuus voitaisiin kohdata kestävästi. Jotta muutokset voitaisiin viedä onnistuneesti eteenpäin tarvitaan siihen läpi koko organisaation motivoituneita ihmisiä. Millainen on motivoitunut ihminen ja miten siihen voisi vaikuttaa ? ”Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi että he ovat valtaosin alle 7 - vuotiaita.” - Esa Saarinen

”Kaiken maailman konsultit” puhuvat motivaatiojohtamisesta, jolla sisäinen hehku saataisiin syttymään. Tämän tyyppinen johtaminen on niin monimutkaista että siihen tarvitaan osaamista ja resurssien suuntaamista mutta toisaalta juuri niin itsestään selvää että tämä täytyy ymmärtää tehdä.

Siihen eivät riitä satunnaiset koulutukset, projektit tai työpajat. Se on jatkuvaa työtä ja asian nostamista kärkeen strategioissa. Sisäinen motivaatio on suorassa yhteydessä työhyvinvointiin, työhyvinvointi sairauspoissaoloihin ja sairauspoissaolot tuottavuuteen. Motivaatiojohtamisen merkitystä ei toivottavasti tarvitse perustella kenellekään. Ennenkaikkea inhimillisyyden näkökulmasta mutta myös vilkaisu sairauspoissaolojen kasvuun riittänee perusteeksi miksi asian pitäisi olla tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Kuinka sitten vaikuttaa ihmisten sisäiseen motivaatioon ? Mistä sisäinen motivaatio koostuu? Kun tätä palastellaan niin usein esiin nousee Maslowin tarvehierarkia. Sen mukaisesti ihmisillä on perustarpeet, joiden tarvitsee tulla tyydytetyksi riittävässä määrin, ennen kuin ihminen on valmis ja kykenevä tavoittelemaan pidemmälle. Siinä perustan ihmisen tarpeille muodostavat hengissä säilymisen tarve ja turvallisuuden tarpeet. Sen jälkeen järjestyksessä tulevat yhteenkuuluvuuden sekä rakkauden tarpeet ja itsearvostus sekä kunnioituksen saaminen muilta. Kun edelliset asiat täyttyvät tulevat itsensä toteuttamisen tarpeet. Omat kyvyt on useammin mahdollista saada täyteen käyttöön esimerkiksi työelämässä. Sisäistä motivaatiota tukevia ja lisääviä tekijöitä kuvataan myös Ryan ja Decin itseohjautuvuusteoriassa. Autonomia - vapaaehtoisuus ja itsenäisyys. Riittävästi vapautta, sopivasti vastuuta ja valtuuksia suoriutua tehtävästä. Osaamisen kokemus - osaamista vastaavat ja toisaalta sopivasti haastavat tehtävät. Meillä on luonnollinen tarve käyttää osaamistamme ja myös kehittää sitä. Yhteenkuuluvuus - on keskeinen osa työyhteisöjä. Työilmapiirin ja organisaation toimintatapojen pitää tukea ihmisten osallistumista ja sitä kautta sitoutumista yhteisiin asioihin.

Helppoa eikö totta. Nuo asiat vaan kuntoon niin jopa tehdään käsi kädessä tuottavuusloikka jos toinenkin. Ei tehdä kun monen meistä jalat eivät palaudu töistä riittävästi loikatakseen. Jossain kohtaa noiden teorioiden perustat pettävät. Siksi juuri nyt pitäisi uskaltaa pysähtyä ja miettiä onko tehty oikeita asioita, jotta tuo kallein pääoma sekä suurin kuluerä (me työntekijät) voisimme laajalti hyvin, motivoituisimme ja olisimme tuottavia. Jos analysoinnin vastaus on että suunta tai näkökulma on ollut virheellinen on navigaattori tarkistettava jos taas on tehty vaikuttavia asioista oikeansuuntaisesti on mietittävä miksi vaikuttavuus ei ole ollut riittävä. On tehtävä enemmän ja paremmin. Merkityksellinen asia on myös se että olemme yksilöllisiä ja vielä tuon yksilönkin kohdalla elämätilanteiden mukaan vaihtelee esimerkiksi se milloin koemme riittävästi yhteenkuuluvuutta jne. Eli meitä täytyy johtaa ja kohdata yksilöinä. Tasapuolisuuden käsite ei ole sama kuin tasapäistäminen. Missä rajoissa on mahdollista kohdata yksilöllisesti isossa organisaatiossa ? Tuohon ei liene kellään ole suoraa vastausta mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että suunnan täytyy olla selvä. Johtaminen ja matka kohti parempaa tuottavuutta täytyy aloittaa sieltä missä ihminen on nyt ennen kuin lähdetään pyrkimään/ johtamaan ihmistä kohti toivottua tulevaisuutta.

Ei ole siis helppoja vastauksia vaan enemmän kysymyksiä, joihin saa vastauksia ainoastaan kohtaamalla ihmiset, jotka ovat työnsä ja itsensä asiantuntijoita. Kohtaaminen vaatii pysähtymistä kiireenkin hetkellä mutta juuri silloin tuo pitää uskaltaa tehdä. Lopuksi voi esittää kysymyksen miksi tämä pohdiskelu on otsikoitu noin ? Ehkäpä juuri tuo ihmisen luonnollinen perustarve sai jonkun kiinnostumaan ja motivoitumaan tämän kirjoituksen äärelle. Vastaus on hyvin yksilöllinen, sen tietää vain ihminen itse. Hyvää syksyn jatkoa teille kaikille. 

- Jukka Kanto, päätoiminen luottamusmies Tehy PPSHP
jukka.kanto ät ppshp.fi
p. 040 125 9392