Termos.
Olen Tehyn ao 707:n hallituksen uusi jäsen. Kiinnostus ammattiosaston luottamustehtävää kohtaan heräsi melko pian valmistumiseni jälkeen; ammatinvaihtajana olen nyt pari vuotta ihmetellyt sairaanhoitopiirin henkilöstöpolitiikkaa, päätöksentekoprosesseja ja johtamiskulttuuria. Edellisessä yrittäjän/yritysjohtajan/yritysneuvojan/projektipäällikön/metsurin ja viherrakennusmiehen ammatissa sekä rakennus/luonnonvara-alan toimintaympäristössä työelämään kasvaneena kaikki oli aivan toisin. Ei ollut mm. määräaikaisuuksien ketjutussirkusta tai jatkuvaa toimintojen uudelleenjärjestelyjä ja työntekijän työssä jaksaminen nähtiin firman tärkeimmäksi pääomaksi. Näyttää siltä että terveydenhoitoalalla toimintatapojen ja päätösten kyseenalaistamisen kulttuuri jää vain kahvipöytäkeskusteluihin; kirvesmies kyllä antaa rakennusmestarin kuulla tarvittaessa kunniansa. Menee varmaan kauan ennen kuin opin ymmärtämään sairaanhoitopiirin/terveydenhoitoalan hajoita ja hallitse –johtamisen välttämättömyyttä ja saadakseni paremman kuvan tästä kaikesta lähdin ay-aktiiviksi.
Sairaanhoitajaliitto julkaisi vuodenvaihteessa tuoreen työolobarametrin tulokset. ”Heikoimman arvosanan tutkimuksessa sai osallistavan johtamisen osa-alue. Eniten kehitettävää on päätöksenteon läpinäkyvyydessä, nopeassa puuttumisessa ongelmatilanteisiin ja sääntöjen johdonmukaisessa noudattamisessa, kehittämispäällikkö Nina Hahtela sanoo”. Näen että juuri tässä on alueosaston suurin tehtävä. Saada hoitohenkilöstö mukaan sairaalan päätöksentekoon ja tiedottaa entistä paremmin johdon suunnittelussa olevista muutoksista jotta päätökset eivät vain tule jopa lääkeäreille vain parin ylimmän lääkärin tietoiskun muodossa, infotilaisuudessa joka järjestetään klo 8 tai klo 12:30 (jolloin hoitajat eivät pääse paikalle). Mielestäni edellisistä syistä suuri joukko hoitajista tuntee ettei työnantaja millään tasolla arvosta häntä ihmisenä tai ammattilaisena; vaikutusmahdollisuuksia loppumattomiin ja usein hätiköityihin organisaatiomuutoksiin/remontteihin sekä työoloihin ei juuri näytä olevan. Se voi käydä ammattiylpeyden päälle ja johtaa varsinkin nuorilla sairaanhoitajilla alan vaihtoihin.
Olen sellainen ihmettelijä. Ihmettelen mm. sitä että potilaspaikkojen vähentämistä perusteltiin infotilaisuudessa valtion velalla, vaikka monen rahoitusalan proffan mielestä Suomella on liian vähän velkaa. Ihmettelen myös sitä kuinka terveydenhuollosta säästetään ja säästetään vaikka Suomen sijoitus OECD:n tilastossa on vain 20. kun mitataan sitä kuinka paljon eri maissa käytetään terveydenhuoltoon suhteessa BKT:een. Tilastossa Suomen edellä on mm. Kreikka, Espanja ja Portugali…ja suomalaisten lääkäreiden palkkaa myös ihmettelen…ja sitä kuinka kukaan ei kyseenalaista säästövimmaa (joka ehkäisee talouskasvun ja työläisten ostovoiman). Suomella on varaa palkata lisää hoitajia ja maksaa hoitotyöstä asiallisempaa palkkaa. Tärkeä osa työssä jaksamisessa on se että työn vastuu ja palkka ovat kohdallaan.
Haluaisin myös nähdä AY-liikkeen oppivan uusia toimintatapoja. Tupon aika taitaa olla ohi ja AY-liikeen rooli työelämävaikuttajana laimentunut huomattavasti, liian monet YT –neuvottelut ja yksityistämiset on nähty viime vuosina; vaikka yritykset tekevät ennätyksellisiä voittoja. EK:lla ja suuryrityksillä on ollut vuosikymmenet ollut tapana käyttää lobbareita (nykyään vaikuttajavaikuttamista). Nyt lobbausmarkkinoilla Suomessakin toimii suuria monikansallisia vaikuttajavaikuttamiseen erikoistuneita yrityksiä joissa työskentelee Mikael Jungerin kaltaisia ex-vaikuttajia. Tehyllä/STTK:lla olisi varaa lobbauksen ammattilaisiin, olisi hyvä toimia samoilla toimintatavoilla kuin vastapuoli? Takana ovat ne ajat jolloin vasemmistopuolueet olivat AY -liikkeen käsikassaroita, sen varaan ei voi enää laskea siinä että työväki olisi eduskunnassa edustettuna ja silloin ratkaisee kaiken.
Minä näkisin tarpeelliseksi sen että meillä Tehyssä käytettäisiin vähemmän paukkuja risteilyjen ja PowerPark –tapahtumien järjestämiseen. Sen sijaan paikallisosastot voivat olla mukana kääntämässä peräsintä edellä mainituissa kehittämiskohteissa. Huomautan että yllä olen esittänyt omat näkemykseni ja varmasti Tehyn jäsenistössä/edustajilla on samoista asioista eri näkemyksiä. Vaikka alan vaihtajalla jää helposti paljon hampaankoloon terveydenhuollon työolosuhteista, on hoitajana hieno olla ja työn ydinsisältö kadehdittava.
-Mika Seppänen,sh
Kommentit
Lähetä kommentti